Kurssipalautetta, kiitos!

Gradu vauhtiin -työpaja on tullut osaltanne päätökseen. Onneksi olkoon - ja kiitokset osallistumisesta!

 

Toivottavasti päivittelette tänne blogiin tulevan kevään ja kesän mittaan "gradu lähti tarkastuukseen" -kuulumisianne! Silloin osaatte varmasti myös tarkemmin eritellä, mistä asioista/asenteista teille lopulta oli eniten hyötyä gradun valmiiksi saattamisessa. Tässä vaiheessa toivoisin kuitenkin pientä reflektointia työpajan annista, jotta tiedän, mitä ottaa huomioon jatkossa.

Kirjoittele siis kommenttikenttään,  mitä koet oppineesi tällä kurssilla ja mikä oli kokonaisuuden tärkein anti itsellesi. Mielellään voit kommentoida myös sitä, miten koit ryhmän merkityksen tämäntyyppisessä opiskelussa. Samoin kuuntelen myös ideoita siitä, miten kurssia voisi kehittää.  Entä: Kenelle suosittelisit kurssia? Mihin vaiheeseen? (Jos pieni tila ahistaa, kirjoita oma palautepostaus!)

Opettajan näkökulmastani pohdin kriittisesti ainakin tapaamisten jaksottamista (ehkä kaikki viikon välein?) sekä  blogityöskentelyn tiiviimpää sitomista tapaamisiin (elääkö blogi liikaa omaa elämäänsä? tuleeko sitä luettua?).  Omana opetuksellisena ohjenuorana oli teidän kanssanne oikeastaan vain heittäytyminen, eli valitsin käsiteltäviä teemoja ja tehtäviä oikeastaan ensimmäisen kerran harjoituksen ja keskustelujemme perusteella.

 

Tarina eteni suunnilleen näin:

1. To 5.12. Miksi gradu? (Motivaation kartoittamista ja Minun tieni -tehtävä)
2. To 16.1. Mitä olisi tarkoitus tehdä? (Luin gradun -tehtävä)
3. To 23.1. Graduprojektin suunnittelu ja hallinta (Tehtävänä gradusuunnitelma)
4. To 6.2. Entä sitten? Gradutarinat ja tulevaisuuden uhkakuvat.

JOKERINA POHJALLA:

Linkitä tai liitä viestiisi kuva, joka kuvaa näkemystäsi kurssista kokonaisuutena / omasta oppimiskokemuksestasi!

 

"There are those who give with joy, and that joy is their reward." ~Kahlil Gibran

Kuvan lähde

 

Kuulumisiin!
Elina

Gradusuunnitelma

Tämä on graduparin Hoikkala & Henttonen yhteinen gradusuunnitelma

Koko prosessin ajan päätavoitteena on ollut saada gradu esitarkastukseen vapuksi. Se on lähtökohta ja päämäärä, johon kaikki muu suhteutetaan.

Nyt turhaa aikaa syövä käymisvaihe on takanapäin. Aikaisemmin vallalla ollut epäselvyys on poistunut ohjelmasta ja nyt on hyvin pitkälle selvää, mitä tulee tehdä tulevaisuudessa. Parina olemme hyviä innostumaan hyvän lähteen löytämisestä. Usein se tarkoittaa sitä, että itse tuottaminen jää sivuun, "kun tässä on varmaan hyvää matskua".

Fokus tulee säilyä itse työssä ja kaikki muu turha tulee jättää pois. Elämässä on muutakin, sehän on selvää. Turha tarkoittaa oikeasti turhaa. Nyt löydetty tekemisen meininki pitää pystyä säilyttämään ja keskittyä häiriötekijöiden sekä mielen vaeltelun estämiseen.

Tavoitteet kuukausittain:

Helmikuu

Teoriatausta valmiiksi, siinä määrin, kun mahdollista. Teoriatausta muokkautuu ja elää loppuun asti.

Analyysi alulle mahdollisimman pian. Analyysi on osa-alue, joka ei ole riittävän hyvin hallussa. Siihen keskittyminen vaatii pätevää ohjausta ja tiukan menetelmäkirjallisuuden sisäistämistä.

Maaliskuu

Analyysin jatkaminen ja menetelmien tarkentaminen. Väikkäriä varten laadullistakin aineistoa voi analysoida vuoden täysipäiväisesti. Graduun tuleva analyysi on siis jonkin sortin pika-analyysi, josta toivottavasti saadaan kaivettua tuloksiakin.

Analyysin ja teorian nivominen yhteen. Toisin sanoen tulokset. Maaliskuussa pitää olla useissa asioissa valmista. Tästä eteenpäin muokataan, viilataan ja keskitytään pienempiin yksiköihin.

Huhtikuu

Johdanto kirjoitetaan viimeisenä kaiken muun valmistuneen ehdoilla. Tiivistelmä menee samaan kategoriaan, kuin edellinen, työn tulee olla lähes valmis, jotta sitä voi tiivistää. Tuloksien tulee olla valmiina, jos haluaa niitä pohdintaluvussa pohtia. Korjauksia tulee myös varmasti, joten huhtikuuta käytetään myös niiden tekoon.

Viimeisen kahden viikon aikana on saatu haastattelut valmiiksi ja teoriataustaa selkeästi eteenpäin. Tekemisen kannalta tärkeä meininki on löytynyt ja on hieno tunne, kun tietää jotakuinkin, mitä pitää tehdä. Nyt se on kiinni siitä tekemisestä.

Kasvatustieteellinen "jauhanta"

Aihe ja tutkimusongelma

Tutkin opettajankoulutuslaitoksella vuonna 2012 hyväksyttyä  gradua "Luokan uusi työkalu? : alakoulun opettajien kokemuksia älytaulusta". Hän tutkii otsikon mukaisesti alakoulun opettajien kokemuksia älytauluista. Siinä sivussa sitten "tutkitaan" myös vähän kaikkea muutakin.

Teoreettiset Lähtökohdat ja käytännön toteutus

Teoreettisista lähtökohdista työ luo aluksi katsauksen vallitsevaan tilanteeseen yhteiskunnasta. Aihetta pyörittelevän teoreettisesti vähän joka suunnasta, eikä selkeää linjakkuutta oikeen tunnu löytyvän. Varmasti aihe luo omalla tavallaan tuon kaltaisen tilanteen, mutta myös pienellä panostuksella olisi jokin kantava linjakkuus voinut teoreettisiin lähtökohtiin löytyä.

Toteutukseltaan työ vaikuttaa hieman erikoiselta. Teoriaosuudessa puhutaan informaalista ja formaalista oppimisesta, mutta  älytauluista puhuttaessa keskitytään vain formaaliin oppimiseen. Jostain syystä tässä kohtaa informaali oppiminen unohdetaan ja sen tärkeimpiä tekijöitä ei esitellä lainkaan. Myös informaalinen ja formaalin oppimisen teoreettinen esittely itsessäänkin on mielestäni melko outoa, sillä älytaulujen käyttäminen kouluissa edustaa hyvin pitkälti formaalia tapaa oppia.

Aineisto ja rakenne

Gradun aineisto koostuu kahdeksasta noin 30-45 minuuttia kestäneestä haastattelusta. Haastattelut ovat olleet muodoltaan teemahaastatteluja, mutta lopusta löytyvästä teemahaastattelun rungosta en itse teemoja löytänyt.

Rakenteeltaan gradu on hyvin perinteinen ja edustaa perinteistä tapaa rakentaa kasvatustieteellisiä graduja. Joltain osin se on jopa tylsähkö ja sitä olisi voinut miettiä tarkemmin. Rakenteeltaan työ on kuin suoraan ohjaajan esimerkkinä lähettämästä työstä. Työ ei millään tavoin houkuttele lukijaa lukemaan sitä, eikä se yllätä lukijaansa millään tavoin.

Tutkimustulokset ja niiden merkitys

Tutkimuksilla pyritään löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten alakoulun opettaja suhtautuu älytauluun?

2. Millaisia kokemuksia alakoulun opettajalla on älytaulun käytöstä opetuksessaan?

3. Miten opettajat kokevat älytaulun käytön vaikuttaneen heidän opetukseensa?

Tutkimustuloksissa tutkimuskysymyksiä taas vaihteeksi pyöritellään kivasti suuntaan ja toiseen. Tuloksien seassa teksti soljuu kivasti yleisesti opetukseen ja kasvatukseen liittyvissä teemoissa ja välillä pyrkii vastaamaan myös tutkimuskysymyksiin. Haastatteluista löytyviä keskusteluita on tuotu esille tuloksissa hyvin runsaasti, jopa liiaksikin. Näitä tekstinpätkiä löytyy lähes joka sivulta tulososiossa eikä niitä suuremmin analysoida tai pyritä selvittämään niiden merkitystä tutkimuskysymysten kautta.

Tiedekunnan arviointiasteikko ja valitun gradun arviointi

Tiedekunnan yleiset ohjeistukset ja arviointiperusteet löytyvät täältä. Ohjeistukset yleisellä tasolla vaikuttavat melkoympäripyöreitä ja ainakaan itselleni ne eivät kovin syvällisesti avaudu. Toisaalta näitä ohjeistuksia varmaan ei kovin moni lue, sillä suurin osa informaatiosta välitetään seminaareissa. Samalta sivuilta löytyvä arviointiasteikko on taas ihan kohtalaisen selkeä ja auttaa opiskelijoita asettamaan omat tavoitteensa työn aluksi, sekä tarkentamaan niitä tarvittaessa työn edetessä.

Tutkimisen alla olleelle gradulle en itse antaisi kovinkaan hyvää arvosanaa. Työn aihe on hyvin tavanomainen eikä mielestäni kovinkaan oivaltava. Myös lähteiden käyttäminen on selkeästi puutteellista. Tietyltä osin gradu nojautuu varsin pieneen määrään lähteitä. Lähdeluettelosta katsomalla tätä ongelmaa ei voi havaita, sillä siellä kyllä lähteitä on merkitty ihan kohtuullisesti. Määrä ei kuitenkaan tässä tapauksessa korvaa laatua. Teoriassa kuitenkin käsitellään yleisesti aiheeseen liittyvät teokset, mutta tietynlainen tarkentaminen voisi olla paikallaan.

Tiedekunnassa tämänkaltaiset työt saavat usein hyviä arvosanoja, eikä niiden puutteiden katsota olevan arvosanaa alentavia tekijöitä. Joltain osin tämä heijastaa tiedekunnassa vallalla olevaa alisuorittamisen kulttuuria. Ahkeralla tekemisellä voi saada hyvän arvosanan, vaikka kaikki arviointiasteikon kohdat eivät täytyisikään. Selkeästi koko asteikon käyttäminen koetaan jollain tapaa ongelmallisena. Tämänkaltaisten suorittamalla tehtyjen töiden osalta voisi käyttää myös arvosanan kolme alapuolelta löytyvää osiota.

Kokonaisuutenaan gradu antaa mielestäni hyvän kuvan sellaisista töistä joita yliopistossa hyvin paljon esiintyy. Ne tehdään suorittamalla, eikä asioita suuremmin jäädä pohtimaan.

Graduni aikataulu ja seuranhakuilmoitus

Kuten jo edellisessä blogimerkinnässäni mainitsen, en pyri gradullani mihinkään mullistavaan, vaan tyydyn kolmosen arvosanaan. Kakkoseen vähän pettyisin. Mutta mikäli itseäni yhtään tunnen, tavoitteen kiristyvät loppua kohti, enkä pidä nelostakaan mahdottomana, jos myöhemmin todella kiinnostun aiheestani. Vitoseen olen aivan liian höveli ja levoton.

Graduni ensimmäinen käsikirjoitusversio, luultavasti melko karkea, valmistuu 24.4., jolloin esittelen sen seminaarille. Maisteriksi valmistun syksyllä 2014, sen ajankohtaa on tarkemmin vaikea sanoa, mutta loka-marraskuu kuulostaisi aika hyvältä ja realistiselta. Sinne asti riittäisivät myös ne lisäopintotukikuukaudet, joita olen nyt hakemassa. Todennäköisesti jätän myös kesäduunit tältä kesältä väliiin ja käytän ne kuukaudet gradun työstämiseen. Konneveden residenssi kuulostaa hyvältä paikalta työn viimeistelyyn, jos vain apuraha lohkeaa.

Minitavoitteeni on ensi viikon graduseminaaritapaamiseen mennessä saada kasaan viisi sivua tiukkaa tekstiä, selkeyttää työni rajausta ja vakuuttaa itseni työni ylimaallisen tärkeästä merkityksestä. 

Olen hitaasti käynnistyvää mallia, joten tähän saakka prosessini on ollut hajanaista artikkelien lukemista, tuskastelua ja laiskottelua. Kirjoitustyö pitäisi kuitenkin saada käyntiin pian. En oikein edes käsitä, mihin viimeinen puoli vuotta on kadonnut. Tosin tämä on itselleni täysin tyypillinen tapa tehdä asioita. Työstän niitä ensin päässäni tuskallisen pitkän ajan, kunnes ne on pakko saada sieltä ulos. Silloin työskentelen yleensä tehokkaasti ja saan pienessä ajassa urakoitua hyvinkin suuria työmääriä.

Mietin paljon myös vertaistuen vaikutusta graduprosessiin ja siihen aloittamiseen. Siksi mielenkiinnosta kysyn, olisiko joku tästä ryhmästä kiinnostunut graduseuralaisekseni? Idea kaikessa yksinkertaisuudessaan on se että kävisimme valittuina, säännöllisinä ajankohtina (ysistä neljään) istumassa ja naputtamassa kirjastossa. Tietysti mielelläni myös keskustelen, luen, annan palautetta ja käyn lounaalla tai vaikka päiväkaljalla silloin kun se on tarpeellista. Kantavana ajatuksena olisi kuitenkin se että sinne kirjastoon sitten kans mennään, eikä jäädä kotiin keittelemään kahvia kylpytakissa.

Otan tämän puheeksi varmaan huomisessa tapaamisessa, mutta sähköpostia (helmarhi@jyu.fi) voi laittaa vaikka heti, jos tällainen toiminta tuntuisi omaakin gradua edistävän.

Tavoite on ja pysyy

Aiemmassa blogikirjoituksessani julistin jo tavoitteekseni valmistua tämän lukuvuoden aikana. Sama tähtäin on edelleen mielessä. Haaveilusta olen onneksi huomannut pystyneeni siirtymään astetta konkreettisempaan suuntaan tämän kurssin vauhdittamana ja gradun edistämiseen on tullut edes jotain systematiikkaa.

Päätelmäni mukaan suurin puutteeni gradun etenemiselle on ollut se, että en aiemmin ollut määrittänyt kunnolla tutkimusongelmaa. Homma ei ole edennyt, kun olen poukkoillut sinne tänne mieleen singahtaneiden ideoiden kanssa sen sijaan, että olisi ollut joku punainen lanka, jota seurata. Rajausta, tutkimuskysymyksiä ja tutkimusongelmaa olen nyt sitten viime viikkoina pohtinut – melko hitaastihan tuo on edennyt, mutta nyt olen tehnyt sentään jotain päätöksiä asian suhteen. Näinpä tämäkin blogi on vihdoin mahdollinen, kun pystyn ainakin jollain tasolla hahmottelemaan sisällysluetteloa ja siihen perustuvaa aikataulua J

Armoton kalenteri

Perusteellinen kun olen, on aikataulua pohtiessa vierähtänyt tovi jos toinenkin... Lähdin liikkeelle kalenterin kanssa merkaten siihen fokus-, sälä- ja vapaapäivät. Lopputulos on se, että minulla on tammi-huhtikuussa viikossa keskimääräin 2 fokuspäivää, 2 säläpäivää ja 3 vapaapäivää. Toukokuussa pystyn ehkä siirtymään päivien suhteessa malliin 4/1/2. Alkuvuoden päiväjako kulkee näin sen vuoksi, että perheellisenä ei ilta-aikoja ja viikonloppuja voi laskea käytettäväksi gradun tekoon. Lisäksi viime vuoden lopulla keksin, että voisin yrittää saada jotain hyötyä hajakursseista, joita olen tähän asti suorittanut gradun tekoa vältelläkseni ja ihan huviksenikin. Sivuaineopasta katsellessani huomasin, että opiskelemalla kevätkaudella jokusen kurssin lisää, pystyn saamaan kasaan sivuainekokonaisuudet ympäristötieteiden perus- ja aineopinnoissa. Näitä kursseja pyörii nyt yleensä pari yhtäaikaisesti huhtikuun lopulle asti, joten siitä tulee aikataulurajoitusta. Tosin olen päättänyt, että gradu etunenässä tässä mennään ja ympäristötieteiden opiskelut ovat harrastusta, jota edistän luento-osallistumisen ohella ilta- ja viikonloppuaikaan. Saapa nähdä miten tuo onnistuu, mutta se onkin nyt ”kakkosprojektina” kevään aikana J

Fokuspäivien vähyyden vuoksi minun tulee tarpeen muokata myös työskentelytapojani. Kun suurin osa alkuvuodesta on fokuspäiviä vain kaksi viikossa, niin niiden varaan ei gradun etenemistä voi laskea. Säläpäivinä on siis saatava myös jotain työtä todella edistävää aikaiseksi. Syytä olisikin miettiä itselleni tehtävänannoksi ennen säläpäivää aina käsillä olevasta aiheesta sellainen pienempi ja mekaanisempi tehtävä, jonka pystyy työstämään lyhyemmässäkin ajassa ja ilman suurta alkupaneutumista. Myös suurimalle osalle fokuspäiviä osuu yksi luento, joten meikäläisen fokuspäivä tarkoittaa siten yleensä noin viiden tunnin työskentelyjaksoa.

Aikataululla tavoitteeseen

Aikataulussa rakentuu kuukausikohtaisesti tietyn gradukokonaisuuden käsittäväksi. Työn on suunniteltu etenevän viikkokohtaisesti yhtä alustavan sisällysluettelon otsikkoon perustuvaa aihetta käsitellen. Tutkimuksen tulosten analysointia lukuun ottamatta on sama aihe mainittu vain yhden viikon kohdalle. Siinä ajassa pitäisi siis sanottava rusentaa tai pystyä aineistosta ainakin oleelliset sanottavat poimimaan; hieroa ja tilkitä aihetta voi sitten myöhemmin… Aikataulussa on ennen viimeistelyvaihettakin pari mahdollisuutta kiriä keskeneräisiksi jääneitä aiheita kiinni. Silloin tosin loma-aikaa menetetään, joten mitä paremmin pysyn aikataulussa, sitä mukavammin on mahdollisuus viettää pariin otteeseen loma-aikaa perheen kanssa kevään mittaan J

Palautetta yritän saada ohjaajaltani kahdesti ennen viimeistellyn gradun palautusta. Ensimmäinen versio maaliskuun lopulla sisältää suunnitelmieni mukaan viimeistelemättömänä tekstinä kaikki muut osiot paitsi tulokset, tulosten tarkastelun ja johtopäätökset. Ekaan versioon yritän kuitenkin saada mukaan jonkinlaisen listauksen tulosten otsikoista, kuvaajien tai taulukoiden nimistä. Tämä selkeyttäisi ohjaajallekin sitä, että mihin olen ajatellut tähtääväni. Toinen versio huhtikuun lopulla olisi myös tulokset ja johtopäätökset sisältävä, mutta tekstin ja ulkoasun viimeistelyä vaativa. Gradun haluaisin palauttaa arvioitavaksi toukokuun lopussa. Tähän palautusajankohtaan olen päätynyt, jotta graduni ehtisi tiedekunnassa käsittelyyn vielä ennen kesälomia ja valmistuminen olisi siten mahdollista lukuvuoden loppuun mennessä. Ja toinen vankka motiivi gradun palautukselle on halu pystyä viettämään kesä ilman gradupaineita. Siispä:

 Tammikuu: Suunnittelu
vko 5 Tutkimussuunnitelma, tutkimuskysymys, sisällysluettelo, aikataulu

Helmikuu: Teoria ja taustat
vko 6 Tutkimuksen tavoitteet, tutkimusongelma ja tutkimusmenetelmät, vko 7 Johdanto, vko 8: Hinnoittelun keinot liiketoiminnan edistämisessä, vko 9 hiihtoloma perheen kanssa (… ja mahdollisuus kiriä kiinni aikataulua)

Maaliskuu: Aineisto ja tutkimus
vko 10 Keskisuomalaiset­ lämpöyrittäjät, vko 11 Tutkimusmenetelmät ja aineisto, vko 12 Tutkimuksen tulokset: otsikot näihin, vko 13 Tutkimuksen tulokset: aineiston analysointia ja kirjoitusta, 26.3. Ensimmäisen version palautus

Huhtikuu: Tulokset
vko 14 Tutkimuksen tulokset: aineiston analysointia ja kirjoitusta, vko 15 Tutkimuksen tulokset: aineiston analysointia ja kirjoitusta, vko 16 Johtopäätökset, 18.-21.4. pääsiäisloma perheen kanssa (… ja mahdollisuus kiriä kiinni aikataulua), vko 17 Kokonaisuuden katsomista, 30.4. Toisen version palautus

Toukokuu: Viimeistely ja graduseminaari
vko 19 Viimeistelyä, mahdollisesti 7.5. aineiston palautus, graduseminaaria varten (varmistettava voiko esittää työn, joka ei ole vielä hyväksytty), vko 20 Viimeistelyä, mahdollisesti graduseminaari 12.5., vko 21 Viimeistelyä, vko 22 Viimeistelyä, Gradun palautus arvosteltavaksi (tarkka päivämäärä vielä varmistettava)

Ja sitten kesälomalle J

Viiniä Wienissä, kun gradu on melkein valmis

Tavoite

Olen varannut matkan Wieniin 14.5.2014. Se olkoon palkintomatka tiiviin gradu-urakan päätteeksi. Matkapäivä merkitsee sitä, että viimeistään silloin gradu lähtee esitarkastukseen. Silloin ei voi tehdä muuta kuin lomailla rauhassa. Gradun pitäisi olla kokonaan valmis kesäkuun loppuun mennessä.

Miten tavoitteeseen päästään? 

Tällä hetkellä tärkein tavoitteeni on saada gradun ensimmäinen versio valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä. Version pitäisi sisältää kaikki osaset johdannosta päätäntöön, mutta tekstin ei tarvitse olla mitenkään viimeisteltyä. Tähtään ensimmäisessä versiossa graduseminaarissamme määriteltyyn minimisivumäärään eli 60 käsittelysivuun. Minulla on tässä vaiheessa tekstiä sen verran kasassa, että tavoite ei ole epärealistinen. Jos saan kirjoitettua viisi sivua jokaisen työviikon aikana, pysyn tavoitteessa.

Koska minulle tähän mennessä suurin ongelma on ollut tekstin tuottaminen, yritän tehdä siihen kynnyksen mahdollisimman matalaksi. Tärkeintä on siis se, että saan tekstiä aikaan, olipa se laadultaan minkälaista tahansa. Asetan välitavoitteeni nimenomaan sivumäärinä, koska vain kirjoitettu teksti vie lähemmäksi varsinaista gradutuotetta. Helmi-maaliskuussa minun on siis tarkoitus kirjoittaa gradun eri osia - pääasiassa kuitenkin tutkimuksen tuloksia, joissa työstettävää on selvästi eniten.

Vahvuutenani ja mieluisana työvaiheena pidän tekstin muokkaamista ja ajatusten jalostamista. Olen siinä tottunut tekijä, kunhan varsinainen työstettävä tekstimassa on valmiina. Huhtikuun olen ajatellut varata tekstin muokkaamiselle. Silloin minulla onkin mahdollisuus uppoutua työhön intensiivisesti.

Jos saan jätettyä työn esitarkastukseen ennen huhtikuun loppua, olen tyytyväinen, mutta hyvin todennäköisesti esitarkastus menee toukokuulle. Silloin Wienin-matka voi olla tarpeellinen irrottautuminen ennen viimeisiä viilauksia.

Intensiivistä kirjoittamista

Olen sellainen kirjoittaja, joka tarvitsee intensiivisiä uppoutumisjaksoja. Silloin saan parhaiten asioita aikaan. Sen lisäksi, että koetan jokaisena työpäivänä tehdä jotain gradun hyväksi, järjestän itselleni kevään aikana mahdollisuuksia syventyä  kirjoittamiseen kokonaan. Onneksi läheiseni ymmärtävät tämän tarpeen.

Huomaan, että silloin kun kirjoitan keskittyneesti, gradu ahdistaa minua kaikkein vähiten. Koetan päästä ahdistuksesta mahdollisimman tehokkaasti eroon. Sitten voikin Wienissä kohottaa maljan itsensä kunniaksi :)

Graduntapposuunnitelma

Onhan näitä tehty, mutta tämä on sitten se viimeinen..

Tavoitepäivämäärä 31.8.

Tärkein heti ensimmäisenä, ja sitten selitellään. Joudun tekemään graduni loppuun muiden opintojen ja toivottavasti kesätöiden ohella, joten siksi on ryhdyttävä realistiksi ja varattava työn valmistumiselle jonkin verran aikaa. Gradun teolle pyrin varaamaan aikaa joka viikko vähintään 15 tuntia, jonka pyrin jakamaan viikon ajalle siten, että teen joka päivä (sunnuntaita lukuunottamatta) vähintään tunnin verran ja siten muutamana päivänä useamman eli noin neljän tunnin verran. Täydellistä keskittymistä gradun tekoon en kykene tekemään, sillä mm. helmikuussa minulla ei ole enää kuin yksi arkipäivä, jolloin ei ole muuta kouluun liittyvää ohjelmaa jo kalenteriin merkittynä. Siksi on siedettävä kartettavana pidettäviä ns. silppupäiviä ja pyrittävä rakentamaan päivien sisälle "täydellisen keskittymisen" hetkiä. Lisäksi ajatukseni on käyttää lauantai-merkkistä päivää hyväksi ja tehdä silloin aamupäivästä pieni rupeama oman tulevaisuuteni hyväksi.

No, mitä milloinkin teen? Jaoin graduni sisällön osiin ja pyrin työstämään kunkin osion valmiiksi sille varattuna aikana. Tällä jaottelulla työskentelyni tulee olemaan seuraavanlaista:

helmikuu: sosialismi
maaliskuu: vanhojen osa-alueiden liittäminen työhön (maaliskuussa ei ole mahdollisesti aikaa tehdä gradua "tavoitetyöskentelyajan" puitteissa)
huhtikuu: Hayekin mallin muodostaminen
--- huhti-toukokuu: työn esittäminen ohjaajalle (jos sen laitokselta silloin löydän) ---
toukokuu: Hayekin suora sosialismikritiikki
kesä-heinäkuu: Hayekin mallin sovittaminen sosialismiin
elokuu: "viilaukset"
--- tavoitepäivämäärä: 31.8., työ viedään jollekin melkein valmiina ---
syyskuu: korjaukset
+ lisäksi saatan mahdollisesti kyetä tekemään joitakin graduun liittyviä osioita toisten kurssisuoritusten yhteydessä.

Niinpä voisin kyetä "vapautumaan vankilasta" ensi syksynä, viimeistään jouluun mennessä ja viettää ensi talvena huoletonta työttömän arkea kotiseudullani Huhtasuolla.. Pitäähän sitä unelmia olla, jotta jaksaa raataa.

Tarkemmin kun lähestyy nyt helmikuussa kirjoitettavaa sisältöä, paljastuu sieltä sosialismia käsittelevän kappale (ja mahdollisesti hieman laajemman lisätekstin kirjoittaminen aiheesta, jota voi tarjota suoritukseksi kurssiin "Tutkielmaan kuuluva kirjallisuus"). Otan täysin uuden aihepiirin helmikuulle, jotta saan työskentelyn vauhtiin ilman, että vanhat "kaunat" nousisivat taas pintaan ja saisin työskentelyn luistamaan. Koko kuukaudessa on karkeasti laskettuna neljä viikkoa eli tavoiteaikataululla työskentelytunteja 4 x 15, yhteensä 60 tuntia. Muuta ohjelmaa helmikuun aikana on varsin vähän, joten tavoiteaikataulun ylittäminen lienee jopa mahdollista.

Sosialismi-kappaleen teon ajattelen koostuvan (toistaiseksi) seuraavista osisita:

- Olin Wrightin artikkeli (huolella)
- Olin Wrightin kirja (poimien)
- Bernsteinilainen sosiaalidemokratia linkkinä sosialismista sosiaalidemokratiaan
- Kun nämä on kirjoitettu, katsaus siihen kuka muu on kirjoittanut, onko linkkejä edelliseen, mahd. kysymällä Moisiolta
- Marxin sosialismista jotakin
- Hyvinvointivaltion kytkeminen sosialismiin, hyvinvointivaltion "filosofinen" perusta

Tämän listauksen perusteella olenkin nyt alkanut toimimaan ja lukemaan/kirjoittamaan tuosta Olin Wrightin artikkelista. Pieni epäilys kalvaa, että onko tämä oleellinen teksti, mutta toisaalta jostakin on aloitettava, jotta voisi päästä tuohon aiheeseen kiinni. Nyt käytän Olin Wrightiin pari päivää, jonka jälkeen on bernsteinilaisuuden selvittely, ja tämän jälkeen selvittelen ketkä näihin teksteihin/aiheisiin viittaavat, jotta pääsen selville mitä muuta voisin kappaleessa käsitellä. Joka tapauksessa tavoitteena on nyt kirjoittaa kappale, 15-20 sivua, aiheena sosialismin määrittely, määräaikana helmikuun loppu. Eihän tässä tarvitse toimia kuin vain niin kun olen suunnitellut, niin kyllä se siitä. Olympialaiset alkaa, hyvä tästä tulee..

Graduhuminaa tuulessa

”I love deadlines. I especially like the whooshing sound they make as they fly by.”

Yllä oleva sitaatti on peräisin Douglas Adamsilta, ja se sopii mainiosti tämänhetkiseen työskentelyvaiheeseen. 

Olen siis asettanut itselleni dediksen. Ohi kiitävää suhahdusta ei ihan vielä ole kuulunut, mutta humina kyllä kaikuu jo maaliskuun tuulessa.

Tavoitteenani on vuoden alusta lähtien ollut, että palautan työni esitarkastukseen viikolla 10. Aikaa on noin viisi viikkoa, eli todella vähän, joten edessä on aikamoisen työntäyteinen helmikuu. Toisaalta tuntuu, että graduni on joulukuun alusta lähtien mennyt vauhdilla eteenpäin, siis ainakin jos vertaa viimeiseen pariin vuoteen..

Kuten luennolla totesin, ajattelen omaa graduntekoani lineaarisena prosessina. Aloitin kirjoittamisen johdantoluvusta, nyt viimeistelyssä on toinen luku jossa muodostan työlle teoriataustan. Sen jälkeen vuorossa on kolmosluvun tutkimusmenetelmät ja aineiston keräyksen kuvaaminen. Nelosessa tarkastelen tutkimustuloksia tutkimuskysymysten pohjalta ja viidennessä luvussa pohdin tuloksia yleisemmin työn teoriataustaa vasten. Viimeisessä, eli kuudennessa luvussa luon vielä työn johtopäätökset.

Pyrin siis kirjoittamaan tässä järjestyksessä luku kerrallaan. Tiukkaa aikataulua helpottaa, että esimerkiksi aineisto on jo kertaalleen käsitelty ja analysoitu hieman eri näkökulmasta kaupungin projektia varten, joten käyttökelpoista materiaalia omaan graduun löytyy suhteellisen paljon ja helposti. Samoin tutkimusmenetelmät –lukuun minulla on jo pitkähkösti tekstiä valmiina.

Olen huomannut, että itselleni sopii todella tiivis ja rutiininomainen työskentelytahti. Herätys seiskalta aamulla ja viimeistään kahdeksalta aloitan  kirjoittamisen. Työskentely jatkuu iltapäivään ja vielä illalla saatan palata tekstin ääreen miettimään mistä jatkan seuraavana päivänä. En tosin ole mikään maailman nopein kirjoittaja –joskus saatan jäädä pohtimaan jotain sanaa tai lausetta tooodella pitkäksi aikaa. Pyrin kuitenkin siihen että valmista tekstiä syntyy 1-2 sivua päivässä viitenä päivänä viikossa.

Välitavoitteista olen sopinut yhdessä ohjaajan kanssa. Esimerkiksi toinen luku ja kolmannen luvun alku tulisi olla valmiina tulevaan sunnuntaihin mennessä. Niistä saan sitten toivottavasti palautetta ensiviikon tapaamisessa. Luulen muuten, että säännöllisesti sovitut tapaamiset ohjaajan kanssa ovat helpottaneet omaa työskentelyä erittäin paljon. Tuntuu, että kohtuullisen usein tuleva palaute sekä lyhytkin keskustelu siitä miten ja mihin suuntaan työtä tulisi viedä rauhoittaa ja rytmittää omaa kirjoitusprosessia tehokkaasti.  

Mitä haasteita tähän tavoitteeseen sitten liittyy? Tietysti ensiksi ja yksinkertaisesti se, että en vain pysy haluamassani työskentelytahdissa. Toiseksi se, että liian nopealla työskentelyllä tekstin taso voi huonontua liikaa, enkä sitten haluakaan päästää sitä käsistäni.

Toisaalta, itsepähän halusin itselleni tiukan aikataulun –syynä oli se, että haluan todella nähdä missä olen graduni kanssa menossa parin kuukauden tiiviin kirjoitusjakson jälkeen.

Jos en nyt jostain syystä tähän tavoitteeseen pysty, niin ei maailma siihen kaadu. Kymppiviikolla jokatapauksessa katsotaan missä kohtaa gradupolkua ollaan menossa ja mitä on vielä tekemättä (jos jotain on). Mikäli vielä ei olla maalissa, niin ainakin toivottavasti todella lähellä sitä.

Eli jos maaliskuussa äänivalli murtuu jossain, niin ei kannata huolestua. Se on vain mun deadline.

-Jukka K.