Kasvatustieteellinen "jauhanta"

Aihe ja tutkimusongelma

Tutkin opettajankoulutuslaitoksella vuonna 2012 hyväksyttyä  gradua "Luokan uusi työkalu? : alakoulun opettajien kokemuksia älytaulusta". Hän tutkii otsikon mukaisesti alakoulun opettajien kokemuksia älytauluista. Siinä sivussa sitten "tutkitaan" myös vähän kaikkea muutakin.

Teoreettiset Lähtökohdat ja käytännön toteutus

Teoreettisista lähtökohdista työ luo aluksi katsauksen vallitsevaan tilanteeseen yhteiskunnasta. Aihetta pyörittelevän teoreettisesti vähän joka suunnasta, eikä selkeää linjakkuutta oikeen tunnu löytyvän. Varmasti aihe luo omalla tavallaan tuon kaltaisen tilanteen, mutta myös pienellä panostuksella olisi jokin kantava linjakkuus voinut teoreettisiin lähtökohtiin löytyä.

Toteutukseltaan työ vaikuttaa hieman erikoiselta. Teoriaosuudessa puhutaan informaalista ja formaalista oppimisesta, mutta  älytauluista puhuttaessa keskitytään vain formaaliin oppimiseen. Jostain syystä tässä kohtaa informaali oppiminen unohdetaan ja sen tärkeimpiä tekijöitä ei esitellä lainkaan. Myös informaalinen ja formaalin oppimisen teoreettinen esittely itsessäänkin on mielestäni melko outoa, sillä älytaulujen käyttäminen kouluissa edustaa hyvin pitkälti formaalia tapaa oppia.

Aineisto ja rakenne

Gradun aineisto koostuu kahdeksasta noin 30-45 minuuttia kestäneestä haastattelusta. Haastattelut ovat olleet muodoltaan teemahaastatteluja, mutta lopusta löytyvästä teemahaastattelun rungosta en itse teemoja löytänyt.

Rakenteeltaan gradu on hyvin perinteinen ja edustaa perinteistä tapaa rakentaa kasvatustieteellisiä graduja. Joltain osin se on jopa tylsähkö ja sitä olisi voinut miettiä tarkemmin. Rakenteeltaan työ on kuin suoraan ohjaajan esimerkkinä lähettämästä työstä. Työ ei millään tavoin houkuttele lukijaa lukemaan sitä, eikä se yllätä lukijaansa millään tavoin.

Tutkimustulokset ja niiden merkitys

Tutkimuksilla pyritään löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten alakoulun opettaja suhtautuu älytauluun?

2. Millaisia kokemuksia alakoulun opettajalla on älytaulun käytöstä opetuksessaan?

3. Miten opettajat kokevat älytaulun käytön vaikuttaneen heidän opetukseensa?

Tutkimustuloksissa tutkimuskysymyksiä taas vaihteeksi pyöritellään kivasti suuntaan ja toiseen. Tuloksien seassa teksti soljuu kivasti yleisesti opetukseen ja kasvatukseen liittyvissä teemoissa ja välillä pyrkii vastaamaan myös tutkimuskysymyksiin. Haastatteluista löytyviä keskusteluita on tuotu esille tuloksissa hyvin runsaasti, jopa liiaksikin. Näitä tekstinpätkiä löytyy lähes joka sivulta tulososiossa eikä niitä suuremmin analysoida tai pyritä selvittämään niiden merkitystä tutkimuskysymysten kautta.

Tiedekunnan arviointiasteikko ja valitun gradun arviointi

Tiedekunnan yleiset ohjeistukset ja arviointiperusteet löytyvät täältä. Ohjeistukset yleisellä tasolla vaikuttavat melkoympäripyöreitä ja ainakaan itselleni ne eivät kovin syvällisesti avaudu. Toisaalta näitä ohjeistuksia varmaan ei kovin moni lue, sillä suurin osa informaatiosta välitetään seminaareissa. Samalta sivuilta löytyvä arviointiasteikko on taas ihan kohtalaisen selkeä ja auttaa opiskelijoita asettamaan omat tavoitteensa työn aluksi, sekä tarkentamaan niitä tarvittaessa työn edetessä.

Tutkimisen alla olleelle gradulle en itse antaisi kovinkaan hyvää arvosanaa. Työn aihe on hyvin tavanomainen eikä mielestäni kovinkaan oivaltava. Myös lähteiden käyttäminen on selkeästi puutteellista. Tietyltä osin gradu nojautuu varsin pieneen määrään lähteitä. Lähdeluettelosta katsomalla tätä ongelmaa ei voi havaita, sillä siellä kyllä lähteitä on merkitty ihan kohtuullisesti. Määrä ei kuitenkaan tässä tapauksessa korvaa laatua. Teoriassa kuitenkin käsitellään yleisesti aiheeseen liittyvät teokset, mutta tietynlainen tarkentaminen voisi olla paikallaan.

Tiedekunnassa tämänkaltaiset työt saavat usein hyviä arvosanoja, eikä niiden puutteiden katsota olevan arvosanaa alentavia tekijöitä. Joltain osin tämä heijastaa tiedekunnassa vallalla olevaa alisuorittamisen kulttuuria. Ahkeralla tekemisellä voi saada hyvän arvosanan, vaikka kaikki arviointiasteikon kohdat eivät täytyisikään. Selkeästi koko asteikon käyttäminen koetaan jollain tapaa ongelmallisena. Tämänkaltaisten suorittamalla tehtyjen töiden osalta voisi käyttää myös arvosanan kolme alapuolelta löytyvää osiota.

Kokonaisuutenaan gradu antaa mielestäni hyvän kuvan sellaisista töistä joita yliopistossa hyvin paljon esiintyy. Ne tehdään suorittamalla, eikä asioita suuremmin jäädä pohtimaan.