sunnuntai 4. toukokuuta 2014

"Ihan ok" gradu tilauksessa

Tavoitteeni graduni suhteen ovat eläneet niin pitkään kuin gradun tekemisestä on ollut puhe. Joskus olen halunnut tehdä oikeasti hyvän gradun: sellaisen, jonka kanssa voi hakea jatko-opintoihin. Gradumotivaation ollessa pohjamudissa olen päättänyt, että huonokin gradu on gradu eli ihan sama mikä arvosana tulee, kunhan vain läpi menee. Nykyisin olen asettanut tavoitteeksi, että gradustani tulisi keskinkertainen. Ei loistava, muttei ihan huonokaan. En halua, enkä myöskään viitsi panostaa graduun suhteettoman paljon, mutta toisaalta tiedän, että ykkösellä tai kakkosella läpi mennyt gradu jäisi harmittamaan, kuten kandinkin kanssa kävi. Kolmosen kanssa sen sijaan voisin elää ja olla siihen jopa tyytyväinen.

IT-tiedekunnan verkkosivuilta en löytänyt kovin selkeitä arviointikriteerejä - ainoastaan listoja arvosteltavista asioista. Joitain graduja kuitenkin lukeneena arvioisin, ettei kolmonen ole tavoitteena mitenkään tavoittamattomissa. Tosin, niin kuin Nea aiemmin kirjoitti Just do it -kirjoituksessaan, tärkeintä on kuitenkin keskittyä tekemiseen arvottamisen sijaan. Eihän tässä pääse alkua pidemmälle, jos sisäinen kriitikko on joka käänteessä naputtamassa täydellisyyden puutteesta. Miettii sitä paremmaksi hiomista sitten, kun on jotain mitä hioa.

-Sini

Omien tavoitteiden peilaamista valmiin gradun kautta



Jotta osaisin paremmin hahmottaa, mitkä ovat tavoitteeni graduni suhteen sekä miten saavutan nämä tavoitteet, koen tärkeäksi tutustua siihen, miten muut ovat gradunsa kirjoittaneet. Käynkin nyt läpi ajatuksiani graduuni liittyen peilaamalla niitä jo kirjoitettuun graduun.

Valitsin tarkasteluuni Lotta Kiviahon vuonna 2003 kirjoittaman, vihreän sähkön myynnin menestystekijöitä ja pullonkauloja tutkivan gradun. Gradun aihe sinänsä ei liippaa kovin läheltä oman tulevan graduni aihetta. Valinnan tein ensisijaisesti sillä perusteella, että gradun rakenne miellytti selkeydellään ja helppolukuisuudellaan. Rakenne siis vastasi sellaista rakennetta, jota tulen itsekin omassa gradussani tavoittelemaan.  

Tarkastelemassani gradussa tutkimusongelma ”Mitkä ovat merkittävimmät menestystekijät ja pullonkaulat ekosähkön myynnissä yksityisille ja julkisille organisaatioille?” alakysymyksineen oli selitetty lyhyesti ja ytimekkäästi. Tutkimusmenetelmä ja -metodi oli esitelty heti gradun alkupuolella, joten ne olivat helposti löydettävissä. 

Määritellessään teoreettista viitekehystä kirjoittaja toteaa aiheellisesti, että ympäristöjohtamisen tieteenalalla valmiita teorioita ei juuri ole, vaan lähteinä on käytetty useita eri julkaisuja. Sama tulee pätemään omaankin graduuni, ainakin siltä osin, miltä se liittyy ympäristöjohtamiseen.
Tutkimus oli laadullinen ja se toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina. Mitä todennäköisimmin omassa tutkimuksessani aineistoa ei tulla keräämään haastatteluiden kautta.  Lähteitä tarkastelemassani gradussa oli käytetty melko monipuolisesti, mihin tulen itsekin omassa tutkimuksessani pyrkimään. 

Kiviaho on esitellyt tutkimustuloksensa ymmärrettävästi ja tiiviisti. Kirjoittaja on selkeästi eritellyt löytämänsä olennaiset menestystekijät ja pullonkaulat vihreän sähkön ostamiselle, joten tulokset vastaavat tutkimuskysymyksiin. Kirjoittaja oli myös muistanut arvioida tutkimuksensa luotettavuutta sekä sopivia aiheita jatkotutkimukselle.

Vaikka gradu on kirjoitettu yli kymmenen vuotta sitten, on sen arvioiminen Jyväskylän Yliopiston Kauppakorkeakoulun arviointiasteikon perusteella suhteellisen helppoa. Tutkimustehtävä on kiinnostava ja mielestäni edelleen suhteellisen ajankohtainen: tutkimuksen tuloksiin tutustuminen voisi hyödyttää vielä tänäkin päivänä vihreän sähkön markkinoijia. 

Mielestäni tarkastelemani gradu on vähintäänkin hyvää keskitasoa. Tarkempaa arviointia varten tarvitsisin hieman enemmän vertailupohjaa, jota varmasti tulen saamaan luettuani useamman gradun. Tekemieni havaintojen perusteella aion itse tähdätä vähintään samantasoiseen graduun. Kauppakorkeakoulun arviointikriteerien perusteella tavoitteeni arvosanaksi on siis kunnianhimoinen 4.

Kandin haamu

Humanistisella tiedekunnalla on aika selkeät arviointiperusteet gradua varten. Uskoisin yltäväni melko kohtuullisella ponnistelulla hyvään, mutta haluaisin tavoitella mieluummin kiitettävää.

Mieltäni on jäänyt kaihertamaan jonkin verran kandintyöni, jonka tekeminen oli vieläkin tuskaisampaa ja tuhoontuomittua kuin tämä gradupuuhastelu. Luovutin työn lopulta keskeneräisenä, ja sain arvosanaksi kolmosen. Olisi voinut ajatella, että olisin ollut helpottunut ja kiitollinen, mutta toisin kävi. Asia painaa hieman vieläkin ja on varmasti osaltaan kasvattamassa paineitani gradun suhteen. Vaikka kolmonen on nimensäkin puolesta hyvä arvosana, minua se jo ajatuksena kauhistuttaa. Haluan gradullani todistaa, että pystyn parempaan. Niin typerää kuin tällainen ajattelu onkin.

Olen jo aiemmin tutustunut joihinkin laitokseni graduihin. Toiset yllättivät heppoisuudellaan, toiset ammattimaisella otteellaan. Hyvin monitasoisella gradulla on siis mahdollista valmistua. Hiljattain ohjaajani suositteli minulle metodiensa puolesta erästä gradua, joka oli arvioitu erinomaiseksi. Se olikin suorastaan ahdistavan laadukas. Oma väkertely alkoi tuntua naurettavalta. Yritän nyt siis välttää toisten töiden lukemista ja keskittyä vain omaani.

JUST DO IT

Olen kymmenet kerrat käynyt keskusteluja siitä, ettei gradun arvosanalla loppujen lopuksi ole mitään merkitystä, ja näihin keskusteluihin olen viime ajat yrittänyt tukeutua. Valitettavasti tämä ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun  aluksi tuumaan, että ei arvosanalla väliä, kunhan pääsen läpi, vain törmätäkseni jälleen sisäiseen perfektionistiini, joka pikkuhiljaa kohottaa rimaa yhä ylemmäs.

Rimakauhun iskiessä alkaa perääntyminen ja kiertoteiden tähyily. Näen jo, kuinka maisterinpaperit lepattavat yhä vaan kauempana. On pakko päästä eteenpäin.

Tämän hetkinen tavoitteeni onkin keskittyä tekemiseen tekemisteni arvottamisen sijasta. Ideaalitilanteessa saisin gradustani erinomaisen arvosanan ja onnistuisin toteuttamaan tutkimuksen, jolla on väliä muutenkin kuin valmistumiseni kannalta. Riman ulottumattomiini kohoamisen välttämiseksi en kuitenkaan halua miettiä arviointikriteereitä tämän enempää. Nyt teen ja luotan siihen, että riittävän hyvää pukkaa tulemaan. Katsotaan sitä riman kohotusta sitten, kun isoG.docx -tiedostossa on muutakin kuin jatkuvasti muotoaan muuttava otsikko.
Toimeksianto pitää tavoitteen korkealla Gradu ohjeet ja arviointiperusteet ovat selkeitä. Niihin on hyvä peilata omia tavoitteita sekä omia vahvuuksia ja heikkouksia. Koen, että minun tulee nyt selkeyttää itselleni arviointiperusteisiin toimeksiantajan näkemys gradusta, hyödyllisestä gradusta. Luulen, etten ole ainoa, jolla toimeksiantajan rooli tavoitteineen korostuu gradussa. On luonnollista haluta tehdä hyödyllinen työ organisaatiolle, joka myös maksaa siitä. Tuon roolin sovittaminen kokonaisuuteen on tehtävä nyt alussa, jotta vältytään eksymästä liiaksi sivuun tieteellisten vaatimusten ja gradun perimmäisestä tarkoituksesta. Minun tapauksessani, toimeksiantaja on teettänyt kymmeniä jos ei satoja graduja, joten he tietävät mitä on realistista odottaa. Olen suunnitellut, että aineiston analysoinnin lisäksi lisään johtopäätöksiin omia kehittämisideoita, joita on ajatuksiin noussut. Oma tavoitteeni on yltää arvosanaan 4. Huimaa, kun lukee arviointiperustelut tähän arvosanaan. Tunnistan, että suurin heikkouteni on suomen kielen käyttö kirjoitustyössä. Se mahdollisesti estää yltämästä kiitettävään. Mielestäni vahvuuteni puolestaan on luovassa ajattelussa, jota pääsen käyttämään tulosten tulkinta ja pohdinta vaiheessa, eli ns. aineiston ja teorian vuoropuhelu vaiheessa. Tähtään tässä osiossa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Omaan tavoitteeseen pääsemiseksi minun tulee kiinnittää huomiota seuraaviin kohtiin: - tutkimusongelman selkeä ja täsmällinen kuvaus. tutkimustehtävät tulee olla hyvin perusteltu suhteessa valittuun teoriaan. - erityinen huolellisuus tutkimuskirjallisuuden valinnassa ja lähteiden käytössä - aineistonkeruumenetelmien kuvaus ja hyvät perustelut valinnalle tutkimustehtävän näkökulmasta. - analysointimenetelmän laaja-alainen hallinta ja perustelut aineiston kannalta - luova ajattelu tulosten tulkinnassa ja pohdinnassa, tavoitteena uusien näkökulmien esittäminen , synteesin rakentaminen teorian, aineiston ja aikaisempien tutkimusten jäsentelystä. - tutkimuksen rakenne tulee olla johdonmukainen ja kieliasultaan korkeatasoinen Selailuun valitsin viime vuonna tehdyn gradun, joka oli tehty samalle toimeksiantajalle eli Keski-Suomen Ely-keskukselle. Valitettavasti gradusta ei selviä sen saama arvosana. Mielestäni gradun luulisi olevan kiitettävä, koska siinä tutkimustehtävä, teoria ja aineistonkeruumenetelmä vinoutuvat todella selkeästi yhdeksi kokonaisuudeksi, jota on helppo lukea ja ymmärtää. Selailu vain vahvisti tavoitetta yltää yhtä hyvään lopputulokseen. Sain paljon ajatuksia omaan työhön. Erityisesti gradussa tutkimuksen viitekehyksen mallintaminen kolmijakoon, johon palataan aina tutkimuksen eri vaiheessa, oli hyvä selkeyttävä ratkaisu. Pysyy kokonaisuus hallinnassa. Maarit

Hyvä ois kiva, mutta tyydyttäväkin on ihan jees...

...kunhan päästään maaliin saakka.


Tutkaillessani laitokseni arviointilomaketta, tulin siihen tulokseen, että minulla on ihan hyvät mahdollisuuden yltää hyvään (3) arvosanaan, mutta olisin ihan tyytyväinen tyydyttäväänkin (2). Ensisijainen ja se tärkein tavoite on saada tutkielma valmiiksi hinnalla millä hyvänsä, arvosanasta riippumatta, kuitenkin huomioiden, että ihan luokatonta työtä en kehtaa ohjaajalle palauttaa. Luulen, että tavoitteet tutkielman tasosta tarkentuvat vielä matkan varrella.


Olen varannut graduprosessille aikaa tämän vuoden lokakuun loppuun saakka. Aikataulussa on kuukauden verran löysää, ottaen huomioon ajan, joka kestää arvostelussa ja tutkinnon ulos saannissa. Jo kertaalleen jatkettu opinto-oikeuteni päättyy tämän vuoden lopussa, joten se on nyt tai ei koskaan. Tätä varten olenkin ottanut töistä kaksi kuukautta opintovapaata kesäloman perään, minulla on siis syksyllä kolme kuukautta täysin pyhitettyä aikaa tälle - oi niin ihanalle prosessille. Kuka niitä lomia tarvitsee...


Valitsin luettavakseni gradun, joka käsittelee laajuuden hallinnan ja muutosjohtamisen merkitystä IT-käyttöönottoprojekteissa. Valitsin ko. työn, koska se vaikutti kattavalta (niin kattavalta etten ihan jokaista riviä lukenut), asiantuntevalta ja se liippaa muutosjohtamisen osalta oman graduni aihealuetta. Kirjoittaja keskusteli lähteiden/tekstin kanssa sujuvasti läpi koko työn ja toi oman asiantuntijuutensa laajasti esille. Vasta jälkikäteen läikähti mieleen, että olisi ehkä pitänyt valita suomenkielinen gradu, jolloin tekstilajin hahmottaminen olisi ollut helpompaa.


Laitoksen graduohjeet ovat lyhykäisyydessään ihan selkeät, se mitä gradulta odotetaan voisi toki olla jossain paremmin avattuna (ehkä on, enkä vain löytänyt). Ainoat arviointikriteerit löytyivät siis lomakkeesta, jonka arvioijat täyttävät. Siinä on yhdeksän aihealuetta, joista jokaista arvioidaan asteikolla 1-5. Sinänsä aihealueet ovat ihan selkeät, mutta esimerkit valaisisivat asiaa kummasti.


Näissä tunnelmissa huomiseen!


-Miia



lauantai 3. toukokuuta 2014

Tavoitteeni

Tavoittelen gradustani arvosanaa hyvä (3). Mielestäni se on realistinen arvosana, jota voin tavoitella ja johon olen tyytyväinen. Suurin voitto minulle kuitenkin tulee olemaan se, että joskus saan gradun valmiiksi ja maisterin paperin käteeni. Kasvatustieteiden tiedekunnan mukaan hyvä-arvosanan saanut gradu on aiheeltaan ja sisällöltään tavanomainen. Tulosten tulkinnan, johtopäätösten, pohdinnan ja niiden esitystavan tulee olla hyvää tasoa. Gradun teen pääasiassa itselleni. Aiheen valitsin siten, että siitä on hyötyä oman työni kehittämisessä ja uudelleen ideoimisessa. Kun tiedän aiheen olevan hyödyllinen itselleni ja mahdollisesti myös muille samaa työtä tekeville, nousee motivaatio gradun tekemiseen sen myötä.

Lukemani esimerkkigradu käsitteli päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman laatimista. Aihe ei ole lähelläkään oman tulevan graduni aihepiiriä, mutta olen juuri tehnyt opintoihini liittyvän kehittämishankkeen samasta aiheesta. Gradun sisältö vastasi laitoksen asettamia sisältövaatimuksia, ja olen samaa sisältövaatimusta noudattanut jo kandityössäni kymmenen vuotta sitten. Gradua lukiessani kiinnitin huomiota lähdeviitteiden valtavaan määrään. Lähdeluettelossa oli lähteitä enemmän kuin gradussa sivuja. Minulle iski ahdistus. Kirjoittaminen ei ole minulle ongelma, mutta lukeminen ahdistaa. Luen kyllä sujuvasti dekkarin päivässä, jos on aikaa, mutta gradun lähdekirjat eivät ole lainkaan yhtä kutsuvia kuin laadukkaat rikosromaanit. Suomenkielistä tekstiä luen kyllä nopeasti, mutta suurin syntini on laiskuus, yksinkertaisesti en jaksa tarttua kirjoihin. Tai ylipäätään etsiä lähdekirjallisuutta. Etenkään englanninkielistä kirjallisuutta, jota pitäisi hyvän arvosanan gradussa kuitenkin olla enin osa tärkeimmistä lähteistä. Englannin kielen taitoni ei koskaan ole ollut hyvä, ja enlanninkielisten kirjojen lukeminen on minulle todella hidasta. Joudun käyttämään todella paljon kääntäjää apunani, ja silti en ymmärrä läheskään kaikkea tekstiä. Ehkäpä tänä kesänä luen aurinkotuolissa suurimmaksi osaksi jotakin muuta kuin dekkareita. Joululomalla voin ehkä sitten jo keskittyä syksyn uutuuskirjoihin, kun graduni toivottavasti on jo valmis.