Gradutaival, tulvan katkaisema reitti

Nimeni on Heidi. Tulin tälle kurssille märkiä pitkospuita pitkin.

Kävelin Kortesuolla pitkospuureittiä, joka on kuulunut jo pitkään lenkkimaastoihini. Viimeksi, kun yritin kävellä pitkospuuosuuden, puolivälissä reittiä puut olivat aivan veden peitossa. Pysähdyin miettimään, olisiko mitenkään mahdollista edetä kuivin jaloin, koska tuntui turhauttavalta kääntyä takaisin.

Tuntuu turhauttavalta kääntyä takaisin, vaikka jalat pysyisivät kuivina ja kulkeminen olisi helpompaa?

Tulvan katkaisema pitkospuureitti on gradutaival.

Tulin tälle kurssille märkiä pitkospuita pitkin.

Olin kohdannut tulvan oman graduni kanssa. Olin tullut siihen kohtaan, jossa piti päättää, jatkanko vaivalloisesti eteenpäin kengät märkinä, vai kuljenko sieltä, mistä selviän helpommin, kuivin jaloin.

Minulla on ollut gradun kanssa monia vaikeuksia, mutta yksi vaikeus on ollut se, että olen yrittänyt omaa vaatimustasoani nostamalla korjata niitä puutteita ja heikkouksia, joita gradussa ns. tehtävätyyppinä on. Gradu ei ole yliopistopedagogian riemuvoitto, eikä henkilökohtainen kapinnointini muuta sitä muuksi.

                                                    Kuva H. Kuitunen 2012

Päätin valita helpomman tien. Käännyin takaisin. Aion kulkea sieltä, mistä pystyn, en sieltä, mistä haluaisin.

Tämä oivallus pakotti minut kirjoittamaan juuri nyt.

Graduanalyysi sekä ajatuksia omasta työstä

Oman graduprojektini aikana olen ajatuksella lukenut läpi ainoastaan yhden toisen opiskelijan tekemän gradun. Se liittyi lähes suoraan omaan tutkimusaiheeseeni, ja oli siksi hyvin kiinnostava. Harmittavasti se löytyy e-muodossa ainoastaan Optiman gradusemma-kansiosta, enkä sitä sen vuoksi voi liittää tähän analysoitavaksi.

Tämän lisäksi en ole juuri muiden tekemiin graduihin sen syvällisemmin tutustunut. Lähinnä olen joitakin tyyli- ja ulkoasuseikkoja niistä katsonut. Vaikka esimerkiksi gradun ulkoasumäärityksistä on meillä hyvin selkeät ohjeet, niin olen huomannut että ohjeita on joissain graduissa tulkittu, hyvällä tavalla, varsin vapaasti. Toisaalta oman graduni rakenteeseen olen saanut ajatuksia muiden lopputöiden sisällysluetteloita tarkastelemalla. Tällä hetkellä oman työni rakenne ja näkemys gradun lopullisesta muodosta tuntuukin jo kohtuullisen selvältä.

Tätä postausta varten luin viime viikonlopun aikana Tiina Kähön gradun Kohti yhteisen arvon tuottamista – K-kauppiaiden ja S-ryhmän marketpäälliköiden näkemyksiä vastuullisuudesta. Valitsin kyseisen työn paitsi aihepiirin kiinnostavuuden vuoksi (kauppaketjujen bonusjärjestelmät ovat olleet otsikoissa viimeaikoina), mutta myös siksi että kyseessä on laadullinen tutkimus jossa haastatteluaineistosta esiin nousevia näkemyksiä tarkastellaan tietyn mallin kautta. Eli rakenteellisesti kyseessä on hyvin samanlainen tutkimus kuin itselläni on työn alla, joten sen tarkempi tarkastelu tuntui mielekkäältä.

Gradun aihe, tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset

Kuten Kähö gradunsa tiivistelmässä kirjoittaa, tutkimuksen kohteena oli kaksi Suomen suurinta päivittäistavarakaupan ketjua, Kesko ja S-ryhmä. Työssä tarkasteltiin näiden ketjujen vastuullisuutta Shared Value (suom. yhteisen arvon tuottaminen) –mallin kautta, sekä sitä, onko liiketoimintamallilla (osakeyhtiö/kauppiasmalli, osuuskunta) merkitystä vastuullisuuden näkökulmasta. Lisäksi K-kauppiaiden ja S-market myymäläpäälliköiden näkemyksiä vastuullisuudesta tutkittiin käyttäen apuna yhteisen arvon tuottamisen mallissa esitettyä kolmea strategista lähestymistapaa.

Tutkimuskysymyksinä olivat: 

1) Miten kauppiaat ja marketpäälliköt näkevät vastuullisuuden ja mikä on heidän suhtautumisensa sosiaaliseen ja ekologiseen ympäristöön?

2) Mikä merkitys liiketoimintamallilla on vastuullisuuden näkökulmasta?

3) Onko yhteisen arvon tuottamisen mallille tunnistettavissa mahdollisuuksia päivittäistavarakaupassa?

Teoreettiset lähtökohdat

Tutkimuksen teoritaustan muodosti kirjallisuuskatsaus, jossa ensin esiteltiin yhteisen arvon tuottamisen malli ja sen kolme strategista lähestymistapaa. Tämän jälkeen mallia peilattiin vastuullista liiketoimintaa käsittelevän kirjallisuuden valossa. Näkökulmina toimivat yrityksen tarkoitus, vastuullisen liiketoiminnan ja yhteiskuntavastuun keskeiset kehitysvaiheet, vastuullisuuden liittyminen yrityksen liiketoimintaan ja kilpailukykyyn sekä vastuullisuuden tyypittely. Kirjallisuusosion päätti S-ryhmän ja Keskon yritysten ja liiketoimintamallien esittely, minkä lisäksi Kähö tarkasteli kummankin kauppaketjun vastuullisuutta julkisesti saatavilla olevien vastuullisuusraporttien ja www-sivujen avulla.

Tutkimuksen aineisto ja toteutus

Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelujen avulla. Kirjoittaja haastatteli yhteensä kymmentä S-ryhmän ja Keskon markettien vastuuhenkilöä. Haastattelut litteroitiin valikoiden, eli teemoittain tutkimuskysymysten mukaan. Tämän jälkeen kirjoittaja jakoi aineiston vielä kahteen ryhmään, eli Keskon kauppiaisiin ja S-ryhmän marketpäälliköihin, sillä tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli löytää eroja näiden liiketoimintamallien väliltä.

Haastatellut olivat marketpäälliköitä ja kauppiaita eikä konsernitason haastatteluja tehty. Tämä oli kirjoittajan mukaan suunniteltua, sillä näin saatiin vertailtua ruohonjuuritason toimintaa konsernitason vastuullisuusraportointiin. Vastauksista nousikin esiin useita mielenkiintoisia ja osin myös ristiriitaisia teemoja. Esimerkiksi yhteiskuntavastuu koettiin läheiseksi ja tärkeäksi päivittäistavarakaupan liiketoiminnassa, mutta samalla vastaajat kokivat että kaupan ei tule olla erityisen aktiivinen sosiaaliseen ja ekologiseen ympäristöön liittyvissä kysymyksissä, vaan tärkeintä on keskittyä omaan ydinliiketoimintaan. Kuitenkin esimerkiksi kummankin ketjun yhteiskuntavastuuraporteissa korostetaan kauppaketjun roolia kestävään kehitykseen sitoutuneena vastuullisena toimijana.

Gradun rakenne

Tutkimus muodostui seitsemästä kappaleesta ja jakautui selkeästi kahteen eri osioon. Johdannon jälkeen kirjoittaja esitteli tutkimuksen teoriataustan kahdella eri kappaleella, jossa käsiteltiin yhteisen arvon tuottamisen malli ja yritysten yhteiskuntavastuullisuus. Tämän jälkeen kappaleessa neljä luotiin katsaus kummankin kauppaketjun liiketoimintamalleihin. Tutkimusosio muodostui tutkimuksen toteutuksen esittelystä jonka jälkeen käytiin läpi tutkimustulokset. Viimeisessä kappaleessa muodostettiin johtopäätökset ja esitettiin mahdollisia jatkotutkimusaiheita.

Työn rakenne on käytännöllinen ja se pohjautuu oppialan, eli yritysten ympäristöjohtamisen, graduohjeisiin. Gradun laajuus on noin 70 sivua ja se on ohjepituuden (50-80 sivua) mittainen.  

Gradun tutkimustulokset ja työn arviointi

Kuten kirjoittaja itse toteaa, oli yhteisen arvon tuottamisen mallin käyttäminen haastavaa, sillä se on vasta nousemassa vastuullista liiketoimintaa käsittelevään tieteelliseen keskusteluun, eikä valmista tutkimustietoa ole tähän asti ollut riittävästi saatavilla. Kirjoittajan mukaan myöskään sen käytännön toteutuksesta yrityksissä ei ole olemassa riittävästi luotettavaa ja puolueetonta tietoa. Ehkä tästä johtuen tutkimuksen teoriaosa muodostui osin toteavaksi ja esimerkiksi arvioiva ote esitettyä mallia kohtaan jäi puuttumaan lähes kokonaan.

Kirjoittajan mukaan myös yhteisen arvon tuottamisen mallissa käytetyt kolme eri lähestymistapaa jäivät etäisiksi vastaajien asemasta ja vastuista johtuen. Tästä johtuen vastaaminen kolmanteen tutkimuskysymykseen jäi hieman ohueksi. Toisaalta laajempi vastaus olisi ehkä vaatinut haastattelujoukon määrittelyä uudelleen (konsernitason toimijoiden mukanaoloa), mikä taas olisi kasvattanut tutkimusryhmän kokoa ja vaikeuttanut rajauksien tekemistä.

Kokonaisuutena pidin Kähön gradusta. Työ oli selkeä ja hyvin kirjoitettu, samoin myös tutkimuksen rajaus oli toteutettu kohtuullisen onnistuneesti. Ainoastaan edellämainittua kriittistä otetta jäin jonkin verran kaipaamaan. Arvosanasta en osaa sen tarkemmin sanoa, mutta luulisin sen sijoittuvan arvosteluasteikolla jonnekin kolmosen ja nelosen alueelle painotuksista riippuen.

Tätä työtä lukiessa vertailin sitä omaan, hiljalleen valmistuvaan, työhöni. Rakenne ja kappalejaottelu on hyvin samankaltainen. Omassa työssäni (ks. aikaisempi postaus) teoriataustan muodostaa kirjallisuuskatsaus kestävän liikkumisen esteistä, minkä lisäksi esittelen value-action gap –mallin. Tämän jälkeen työn tutkimusosiossa tarkastelen mallin avulla kohderyhmähaastatteluilla kerättyä aineistoa kestävän liikkumisen haasteista Jyväskylässä. 

Työni on edennyt kohtuullisen hyvin joulun kirjoitustauosta huolimatta ja kirjallisuuskatsauksen tulisi oman optimistisen arvion mukaan olla valmiina muutaman viikon kuluttua... katsotaan miten käy :)

En varsinaisesti tavoittele työlläni mitään huimia arvosanoja, vaan ensisijaisena tavoitteena on kirjoittaa tasapainoinen ja ytimekäs gradu jonka lauseiden takana on helppo seisoa.

-Jukka K.

Venäjältä vauhtia

Viisi vuotta sitten kandityön valmiiksi saatuani lähdin Pietariin vaihtoon. Useampi läheinen tuskaili samoihin aikoihin gradunsa kanssa, eikä moinen houkuttanut, joten päätin etten palaa vaihdosta yliopistoon, vaan keksin jotain muuta. Lopulta Venäjällä vierähti kolmisen vuotta toimisto- ja vapaaehtoistöissä. Tuona aikana useimmat läheiset saivat gradunsa väännettyä ja opiskelu alkoi kiinnostaa taas minuakin.

Toissa syksynä aloitin kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelmassa ja sen tarjoama monipuolinen opetus on pitänyt opiskeluinspiraatiota yllä kiitettävästi. Kolme graduseminaaria on nyt takana ja edessä omatoimisen gradukirjoittamisen talvi ja kevät. Tiedän, että luvassa on kuoppia ja loputtomalta tuntuvia ylämäkiä, mutta vakaa yritykseni on olla kasvattamatta gradustani liian isoa mörköä. 

Näillä eväin pyrkimyksenäni on tehdä gradun verran selkoa venäläisten nuorten suhtautumisesta kansalaistoimintaan ja kansalaisuuteen. Lyhyen tähtäimen palkintojen lisäksi luvassa on sitä pidempi kesäloma, mitä pikemmin gradu on paketissa. Motivaatio on kohdillaan, vielä kun saisi aikaiseksi...

Tuija

Graduahdistus

En ole tainnut koskaan tehdä uuden vuoden lupauksia tosissani. Viime vuosi meni monella elämän osa-alueella joko kivikkoisesti tai korostetun löysästi. Enemmän ehkä löysästi. Menin sitten jalo- ja jakomielisyydessäni lupaamaan itselleni kaikenlaista. Seuraavan iltakaljan juon helmikuun puolella, kun (toivottavasti) jaksan taas juosta viisi kilometriä rykimättä verta pientareelle. Gradu valmistuu siinä sivuprojektina parissa kuukaudessa.

Olen tällä hetkellä graduseminaarissa jo toista kertaa. Viime vuonna aiheeni kaatui ja syksyllä sain ohjaajaltani uuden, johon orientoituminen on ollut melko vaikeaa. Käytännössä olen vielä lähtöruudussa, en vain tiedä, mihin suuntaan lähteä ja mitä tehdä. Kirjoittaa kuulemma pitäisi. Ravaan ohjaajani luona solkenaan ja lähden tapaamisista voimaantuneena, mutta seuraavana päivänä edellisen päivän luottamus on vaihtunut ällötyksensekaiseen epävarmuuteen ja pakokauhuun.

Olen journalistiikan opiskelija, eikä kirjoittamisen pitäisi olla minulle se vaikein haaste. Näin nyt kuitenkin on. Omien ajatusten ilmaiseminen tuntuu ylitsepääsemättömältä ja tuijottelen tyhjää tekstitiedostoa tuskissani. Graduseminaarissa tunnen oloni nöyryytetyksi ja tyhmäksi, kun muut tekevät gradujaan täysipäiväisen työn ohessa ja silti edistyvät.

Itse en ajanpuutteesta voi valittaa. Aikaa on paljon, mutta se on hallinnassani vain osittain. Olen syksyn aikana katsonut satoja ja satoja kissavideoita gradutiedoston ollessa auki taustalla. Bitstrippejä tuli myös tehtyä aika paljon.

Näihin mietteisiin.

- Helena

Asiaton kielenkäyttö on irroittamaton osa tähänastista graduprosessia.

Gradu

                    

Graduseminaari on aikoja sitten läpi kahlattu, suunnitelma tehty ja alustava sisällysluettelo laadittu. Siihen gradutaipaleeni sitten tyssäsikin. Joka päivä mietin että pitäisi, harvemmin kuitenkaan teen. Työt, muut jäljellä olevat kurssit ja ihan vaan yleinen laiskuus on saanut minut sysäämään graduni pöytälaatikon perimmäiseen nurkkaan jo yli puoleksi vuodeksi. 

Pääaineeni on kirjallisuus ja graduni käsittelee - ainakin suunnitelman mukaan- naiseuden representaatioita tyyliblogeissa. Blogien lukeminen ei ole ongelma, mutta alati muuttuvien blogimaailman trendien ja sukupuolentutkimuksen keskustelujen seuraaminen tuntuu työläältä, pelkään että tutkielmani sisältö on vanhentunutta jo ennen kuin se on julkaistu! Gradusemmassa olo oli avuton, kaikki opittu tuntui hävinneen päästä. Pelkään etten vain jaksa perehtyä teorioihin ja gradustani tulee luokaatoman huono ja epäpätevä, epäilen saanko keskeneräisiä opintojani suoritettua ja tulenko ikinä työllistymään vaikka valmistuisinkin. Ehkä juuri pääaineeni epämääräisyyden vuoksi olen opintojeni hidastumisen uhallakin tehnyt sekalaisia kulttuuri-, palvelu - ja hoitoalan töitä kaiken aikaa.

Koska minulla on tapana kehitellä kauhuskenaarioita ja vahvoja ennakko-olettamuksia, kuvittelen graduntekoprosessin olevan kuiva, piinaava ja kaltaiselleni taivaanrannan maalarille kerrassaan mahdoton urakka. Noin yleisesti olen yliherkkä ja siksi varsin huono ottamaan vastaan palautetta. Positiivinen palaute saa minut hämmentymään ja kritiikki epävarmaksi. Minun on vaikea puolustaa näkemyksiäni ja argumentoida kiivaasti. Olen hiljaa ja annan tekstin puhua puolestaan. Kirjoituksenikaan ei paljasta kaikkea, paljon jää sanomatta – ehkä liikaakin. Toivottavasti sopivia lähteitä käyttämällä, tunnetta ja tietoa yhdistelemällä voin saada aikaan kokonaisuuden joka palvelee paitsi minua, myös lukijaa.

Gradupaniikin kasvassa pelkään unohtelevani asioita jopa enemmän kuin lopulta oikeasti unohdan. Yöpöydälläni on varsin kiitettävän kokoinen postit-lappukavalkadi odottamassa seuraavaa aamua. Olen ihan älytön lista- ja muistilappufanaatikko, ja kirjoitan ylös kaiken, tyyliin "Muista hengittää" (joka onkin kyllä itse asiassa hyvä muistaa monellakin tasolla, mutta ei mennä nyt siihen). Poden angstia ja ahdistusta ja saan neuroottisia tärinöitä kun vain mietin mitä kaikkea tärkeää olen mahtanutkaan tänäkin päivänä unohtaa.

Toivon että tämä kurssi toimii kannustimena, ulkoisena pakotteena ja inspiraationlähteenä gradun tekemiselle. Minusta on lohdullista ajatella gradututkielmaa vain yhtenä isona kirjoitustyönä, ei elämää suurempana asiana. En tavoittele tutkijan uraa joten työlläni on minulle (henkilökohtaisen voittajafiiliksen lisäksi) kaikkein eniten välinearvoa, olisi hauska siirtyä elämässä jo johonkin (?) seuraavaan vaiheeseen! On mukava kuulla kanssaopiskelijoiden ajatuksia gradun tekemisestä, tuntuu mielekkäältä että ryhmä koostuu eri alojen opiskelijoista jotka ovat hieman eri vaiheissa työnsä kanssa.

-Noora-    

Back on track with G.

Hyvää itsenäisyyspäivän jälkeistä lauantaita. Juhlat tuli juhlittua ja nyt on aika palata takaisin gradusorvin ääreen. Minulle ensimmäinen tapaaminen oli innostava, sillä aikaisemmin en ole omasta projektistani kenenkään samassa tilanteessa olevan kanssa juuri keskustellut.

Oma tieni tälle kurssille kulki yksinkertaisesti niin, että aikaisemmin tänä syksynä päätin tulevan talven olevan viimeinen jolloin graduni kanssa aion painia. Huomasin kurssin Korpissa ja totesin aikataulun sopivan hyvin omaan tilanteeseeni, sillä kausityöni sisävesilaivoilla oli päättynyt lokakuun alussa.

Olen siis yritysten ympäristöjohtamisen opiskelija ja graduni kirjoittamisen olen aloittanut vuoden 2010 syksyllä, vaikka aineisto siihen kerättiinkin jo sitä edellisen talven aikana Jyväskylän kaupungille tekemässämme projektissa. Saimme aikoinaan hyvää palautetta ”Jyväskylän kaupungin asukkaiden näkemyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi” -raportista, jossa selvitettiin asukkaiden näkemyksiä ilmastonmuutoksen hillintään, liikkumisen valintoihin ja energian säästöön liittyen. Tarkoituksena myös oli, että tutkimusryhmän jäsenet kirjoittavat omat gradunsa raporttia varten kootun aineiston pohjalta.

Luulen, että tähän alkuasetelmaan liittyy osittain myös graduni suurin ongelma ja haaste, eli sopivan teorian sovittaminen jo valmiiseen aineistoon. 

Toisaalta taas tuntuu siltä, että tutkimukseni lähtökohta on varsin selvä. Tein nimittäin haastatteluaineistosta usein toistuvan ja itseäni kiinnostavan havainnon siitä, että ihmisten ympäristömyönteiset asenteet eivät useinkaan johda ympäristömyönteiseen käyttäytymiseen. Tästä havainnosta muodostui sittemmin myös työni varsinainen tutkimusongelma, eli kysymys siitä

”millaiset esteet vaikuttavat ympäristöasenteiden ja käyttäytymisen välisen kuilun syntymiseen, eli tilanteeseen jossa ympäristömyönteiset asenteet eivät välity ympäristöteoiksi?”.

tutkimukseni teoriataustaksi ja aineiston analysointiin löysin asenteiden ja käyttäytymisen välisiä esteitä tarkastelevan value-action gap –mallin. Nyt mielessä pyörivänä ongelmana kuitenkin on, että kyseessä on lähinnä malli eikä varsinainen teoria, joka sellaisenaan ei välttämättä riitä työn teoriataustaksi. Tähän ongelmaan saan toivottavasti lisäselvyyttä jo ensiviikolla tapaamisessa graduohjaajan kanssa. 

Eli voi siis hyvin olla, että tässä suurin ongelma ei olekaan tutkimuksen rakentuminen vaan tutkijan itselleen asettamat, ehkä jopa näin kirjoitettuna hieman keinotekoisen näköiset, ongelmat :) 

Nyt ajatuksena onkin, että tämän kurssin ja blogin myötä pääsen otsikonmukaisesti takaisin säännölliseen rytmiin oman gradutyöskentelyni kanssa, sillä tavoitteena on valmistua kevättalvella 2014, vaikka toistaiseksi kasassa on vasta reilut kymmenen sivua tekstiä.

-Jukka K.

Tähän loppuun vielä päivän piristykseksi itseäni usein inspiroinut video espanjalaisista lonkkaritytöistä, joista näkyy hauska tekemisen meininki ja into kokeilla asioita pienistä naarmuista välittämättä. Ehkä samaa fiilistä pitäisi tavoitella oman gradun kanssa!

Ensimmäisen kerran kuulumisia

Kiitos kaikille ensimmäiseen tapaamiseen osallistuneille, toivottavasti pääsitte

kirjautumaan blogimme kirjoittajiksi ongelmitta!

Tässä tiivistettynä kaksi ensimmäistä tehtävänantoa:

1. "Minun tieni"

• Bloggaus, jossa esittelet itsesi ja  oman tiesi tälle kurssille.
• Voit hyödyntää tällä kerralla tekemiämme harjoituksia.
• Älä epäröi kokeilla persoonallisia ratkaisuja – bloggaaminen on hauskaa!

2. "Luin gradun"

• Tehtävän tarkoituksena on konkretisoida sitä, millainen teksti nyt pitäisi kirjoittaa.
• Tutustu a) yhteen oman tiedekuntasi (laitoksesi, oppiaineesi) graduun SEKÄ oman tiedekuntasi (laitoksesi, oppiaineesi) graduohjeisiin ja arviointikriteereihin.
• Kirjoita postaus, johon linkität tarkastelemasi gradun sekä arviointikriteerit, joita oman gradusi arvioinnissa käytetään.

Gradua ei tarvitse lukea sana sanalta, mutta koet löytää vastaus ainakin näihin kysymyksiin:

- MIKÄ ON GRADUN AIHE?

- MIKÄ ON SEN TUTKIMUSONGELMA?

- MINKÄLAISET OVAT GRADUN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT?

- MITEN TUTKIMUS ON KÄYTÄNNÖSSÄ TOTEUTETTU?

- MINKÄLAINEN AINEISTO GRADUSSA ON?

- MINKÄLAINEN RAKENNE GRADUSSA ON?

- MINLÄLAISIA OVAT TUTKIMUKSEN TULOKSET? MIKÄ ON NIIDEN MERKITYS?

Mieti lisäksi, miltä lukemasi gradu näyttää arviointiohjeiden valossa. Mitä vahvuuksia gradussa on, mitä heikkouksia? Entä miten hyvän gradun aiot itse tehdä? Mikä on oma tavoitetasosi?

Nämä postaukset olisi tarkoitus julkaista ennen seuraavaa tapaamista (16.1.).

Ajanhajoittaja, Lähtölamaannus, Kokoprosessinkyseenlaistaja ja koko joukko muita kohdattuja mörköjä.