Graduanalyysi sekä ajatuksia omasta työstä

Oman graduprojektini aikana olen ajatuksella lukenut läpi ainoastaan yhden toisen opiskelijan tekemän gradun. Se liittyi lähes suoraan omaan tutkimusaiheeseeni, ja oli siksi hyvin kiinnostava. Harmittavasti se löytyy e-muodossa ainoastaan Optiman gradusemma-kansiosta, enkä sitä sen vuoksi voi liittää tähän analysoitavaksi.

Tämän lisäksi en ole juuri muiden tekemiin graduihin sen syvällisemmin tutustunut. Lähinnä olen joitakin tyyli- ja ulkoasuseikkoja niistä katsonut. Vaikka esimerkiksi gradun ulkoasumäärityksistä on meillä hyvin selkeät ohjeet, niin olen huomannut että ohjeita on joissain graduissa tulkittu, hyvällä tavalla, varsin vapaasti. Toisaalta oman graduni rakenteeseen olen saanut ajatuksia muiden lopputöiden sisällysluetteloita tarkastelemalla. Tällä hetkellä oman työni rakenne ja näkemys gradun lopullisesta muodosta tuntuukin jo kohtuullisen selvältä.

Tätä postausta varten luin viime viikonlopun aikana Tiina Kähön gradun Kohti yhteisen arvon tuottamista – K-kauppiaiden ja S-ryhmän marketpäälliköiden näkemyksiä vastuullisuudesta. Valitsin kyseisen työn paitsi aihepiirin kiinnostavuuden vuoksi (kauppaketjujen bonusjärjestelmät ovat olleet otsikoissa viimeaikoina), mutta myös siksi että kyseessä on laadullinen tutkimus jossa haastatteluaineistosta esiin nousevia näkemyksiä tarkastellaan tietyn mallin kautta. Eli rakenteellisesti kyseessä on hyvin samanlainen tutkimus kuin itselläni on työn alla, joten sen tarkempi tarkastelu tuntui mielekkäältä.

Gradun aihe, tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset

Kuten Kähö gradunsa tiivistelmässä kirjoittaa, tutkimuksen kohteena oli kaksi Suomen suurinta päivittäistavarakaupan ketjua, Kesko ja S-ryhmä. Työssä tarkasteltiin näiden ketjujen vastuullisuutta Shared Value (suom. yhteisen arvon tuottaminen) –mallin kautta, sekä sitä, onko liiketoimintamallilla (osakeyhtiö/kauppiasmalli, osuuskunta) merkitystä vastuullisuuden näkökulmasta. Lisäksi K-kauppiaiden ja S-market myymäläpäälliköiden näkemyksiä vastuullisuudesta tutkittiin käyttäen apuna yhteisen arvon tuottamisen mallissa esitettyä kolmea strategista lähestymistapaa.

Tutkimuskysymyksinä olivat: 

1) Miten kauppiaat ja marketpäälliköt näkevät vastuullisuuden ja mikä on heidän suhtautumisensa sosiaaliseen ja ekologiseen ympäristöön?

2) Mikä merkitys liiketoimintamallilla on vastuullisuuden näkökulmasta?

3) Onko yhteisen arvon tuottamisen mallille tunnistettavissa mahdollisuuksia päivittäistavarakaupassa?

Teoreettiset lähtökohdat

Tutkimuksen teoritaustan muodosti kirjallisuuskatsaus, jossa ensin esiteltiin yhteisen arvon tuottamisen malli ja sen kolme strategista lähestymistapaa. Tämän jälkeen mallia peilattiin vastuullista liiketoimintaa käsittelevän kirjallisuuden valossa. Näkökulmina toimivat yrityksen tarkoitus, vastuullisen liiketoiminnan ja yhteiskuntavastuun keskeiset kehitysvaiheet, vastuullisuuden liittyminen yrityksen liiketoimintaan ja kilpailukykyyn sekä vastuullisuuden tyypittely. Kirjallisuusosion päätti S-ryhmän ja Keskon yritysten ja liiketoimintamallien esittely, minkä lisäksi Kähö tarkasteli kummankin kauppaketjun vastuullisuutta julkisesti saatavilla olevien vastuullisuusraporttien ja www-sivujen avulla.

Tutkimuksen aineisto ja toteutus

Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastattelujen avulla. Kirjoittaja haastatteli yhteensä kymmentä S-ryhmän ja Keskon markettien vastuuhenkilöä. Haastattelut litteroitiin valikoiden, eli teemoittain tutkimuskysymysten mukaan. Tämän jälkeen kirjoittaja jakoi aineiston vielä kahteen ryhmään, eli Keskon kauppiaisiin ja S-ryhmän marketpäälliköihin, sillä tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli löytää eroja näiden liiketoimintamallien väliltä.

Haastatellut olivat marketpäälliköitä ja kauppiaita eikä konsernitason haastatteluja tehty. Tämä oli kirjoittajan mukaan suunniteltua, sillä näin saatiin vertailtua ruohonjuuritason toimintaa konsernitason vastuullisuusraportointiin. Vastauksista nousikin esiin useita mielenkiintoisia ja osin myös ristiriitaisia teemoja. Esimerkiksi yhteiskuntavastuu koettiin läheiseksi ja tärkeäksi päivittäistavarakaupan liiketoiminnassa, mutta samalla vastaajat kokivat että kaupan ei tule olla erityisen aktiivinen sosiaaliseen ja ekologiseen ympäristöön liittyvissä kysymyksissä, vaan tärkeintä on keskittyä omaan ydinliiketoimintaan. Kuitenkin esimerkiksi kummankin ketjun yhteiskuntavastuuraporteissa korostetaan kauppaketjun roolia kestävään kehitykseen sitoutuneena vastuullisena toimijana.

Gradun rakenne

Tutkimus muodostui seitsemästä kappaleesta ja jakautui selkeästi kahteen eri osioon. Johdannon jälkeen kirjoittaja esitteli tutkimuksen teoriataustan kahdella eri kappaleella, jossa käsiteltiin yhteisen arvon tuottamisen malli ja yritysten yhteiskuntavastuullisuus. Tämän jälkeen kappaleessa neljä luotiin katsaus kummankin kauppaketjun liiketoimintamalleihin. Tutkimusosio muodostui tutkimuksen toteutuksen esittelystä jonka jälkeen käytiin läpi tutkimustulokset. Viimeisessä kappaleessa muodostettiin johtopäätökset ja esitettiin mahdollisia jatkotutkimusaiheita.

Työn rakenne on käytännöllinen ja se pohjautuu oppialan, eli yritysten ympäristöjohtamisen, graduohjeisiin. Gradun laajuus on noin 70 sivua ja se on ohjepituuden (50-80 sivua) mittainen.  

Gradun tutkimustulokset ja työn arviointi

Kuten kirjoittaja itse toteaa, oli yhteisen arvon tuottamisen mallin käyttäminen haastavaa, sillä se on vasta nousemassa vastuullista liiketoimintaa käsittelevään tieteelliseen keskusteluun, eikä valmista tutkimustietoa ole tähän asti ollut riittävästi saatavilla. Kirjoittajan mukaan myöskään sen käytännön toteutuksesta yrityksissä ei ole olemassa riittävästi luotettavaa ja puolueetonta tietoa. Ehkä tästä johtuen tutkimuksen teoriaosa muodostui osin toteavaksi ja esimerkiksi arvioiva ote esitettyä mallia kohtaan jäi puuttumaan lähes kokonaan.

Kirjoittajan mukaan myös yhteisen arvon tuottamisen mallissa käytetyt kolme eri lähestymistapaa jäivät etäisiksi vastaajien asemasta ja vastuista johtuen. Tästä johtuen vastaaminen kolmanteen tutkimuskysymykseen jäi hieman ohueksi. Toisaalta laajempi vastaus olisi ehkä vaatinut haastattelujoukon määrittelyä uudelleen (konsernitason toimijoiden mukanaoloa), mikä taas olisi kasvattanut tutkimusryhmän kokoa ja vaikeuttanut rajauksien tekemistä.

Kokonaisuutena pidin Kähön gradusta. Työ oli selkeä ja hyvin kirjoitettu, samoin myös tutkimuksen rajaus oli toteutettu kohtuullisen onnistuneesti. Ainoastaan edellämainittua kriittistä otetta jäin jonkin verran kaipaamaan. Arvosanasta en osaa sen tarkemmin sanoa, mutta luulisin sen sijoittuvan arvosteluasteikolla jonnekin kolmosen ja nelosen alueelle painotuksista riippuen.

Tätä työtä lukiessa vertailin sitä omaan, hiljalleen valmistuvaan, työhöni. Rakenne ja kappalejaottelu on hyvin samankaltainen. Omassa työssäni (ks. aikaisempi postaus) teoriataustan muodostaa kirjallisuuskatsaus kestävän liikkumisen esteistä, minkä lisäksi esittelen value-action gap –mallin. Tämän jälkeen työn tutkimusosiossa tarkastelen mallin avulla kohderyhmähaastatteluilla kerättyä aineistoa kestävän liikkumisen haasteista Jyväskylässä. 

Työni on edennyt kohtuullisen hyvin joulun kirjoitustauosta huolimatta ja kirjallisuuskatsauksen tulisi oman optimistisen arvion mukaan olla valmiina muutaman viikon kuluttua... katsotaan miten käy :)

En varsinaisesti tavoittele työlläni mitään huimia arvosanoja, vaan ensisijaisena tavoitteena on kirjoittaa tasapainoinen ja ytimekäs gradu jonka lauseiden takana on helppo seisoa.

-Jukka K.