Jotain vanhaa, jotain uutta
Valitsin tarkasteltavakseni vuonna 2013 valmistuneen suomen kielen gradun, jonka aihe
on hyvin lähellä omaa aihettani. Elina Tuominen on käsitellyt gradussaan Vanhaa, uutta ja lainattua: katsaus
saarnatekstilajin funktionaaliseen rakenteeseen (https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/41646)
päiväjumalanpalveluksen saarnan rakennetta tekstilajinäkökulmasta. Myös itse
tutkin saarnaa, mutta tekstilajien sekoittamisen näkökulmasta. Tuomisella saarna-aineisto on ollut kirjallisessa muodossa, kun taas itselläni se on audiovisuaalinen.
Gradujemme
teoreettinen tausta on tärkeimmiltä osin sama: Vijay K. Bhatian kriittinen genreanalyysi. Tarkastelemassani
gradussa tutkittiin, minkälainen funktionaalinen eli toiminnallinen rakenne
päiväjumalanpalveluksen saarnassa on. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että
graduntekijä analysoi aineistostaan sitä, minkälaisia tehtäviä saarnateksti eri vaiheissaan toteuttaa. Taustalla on ajatus siitä, että kielenkäyttö on tekoja ja toimintaa.
Gradussa tarkasteltiin myös, ovatko kaikki funktionaaliset jaksot välttämättömiä tai esiintyvätkö ne
tietyssä järjestyksessä. Tämän vuoksi tutkimuksessa yhdistettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia
menetelmiä. Tekijä on esimerkiksi laskenut, kuinka monessa saarnassa kutakin
hänen tunnistamaansa toiminnallista jaksoa esiintyi. Näin tekijä pystyi
muodostamaan kuvan saarnan tyypillisestä toiminnallisesta rakenteesta.
Gradusta
huomaa heti, että se on tehty huolellisesti: Niin jumalanpalvelus kontekstina
kuin saarnaaminen toimintana selitetään perusteellisesti. Myös Bhatian
genreanalyysi on esitetty tarkasti - ehkä osittain liiankin tarkasti. Vaikka
teksti on selkeää ja ymmärrettävää, tiivistämisen varaa olisi ollut. Sen sijaan analyysiosiosta olisi selkeämmin voinut käydä ilmi, millä
perusteella jaottelu tiettyihin funktionaalisiin jaksoihin tapahtui. Kieliaineksen näkyvämpi analyysi olisi siis voinut olla paikallaan.
Gradun laajuiseen työhön tutkimuskysymyksiä oli ehkä liian
monta (kolme alakysymyksineen). Tämän vuoksi gradu on myös hyvin laaja (sivumäärältäänkin 120 s.). Itse en aio tehdä yhtä laajaa
gradua. Mottoni on, että tiivistämisen taito kertoo ajattelun kirkkaudesta. Pyrin selkeään ja laadukkaaseen esitystapaan, mutta en aio ottaa liikaa paineita esimerkiksi tutkimustehtävän haasteellisuudesta.
Gradun laajuuteen nähden kokonaisuus on hallittu ja pysyy hyvin kasassa. Vaikka teoreettisen taustan esittäminen voisi olla tiiviimpi, se on kuitenkin erittäin laadukas. Teoreettiselta taustaltaan, tuloksiltaan ja tekstinä tutkielma on niin ansiokas sekä, että antaisin sille itse mielelläni kiitettävän arvosanan.
Ohessa Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan gradujen arviointikriteerit, joiden perusteella arviotani tein. https://www.jyu.fi/hum/aineistot/gradujen_arviointiasteikko.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti