keskiviikko 15. tammikuuta 2014



Jotain vanhaa, jotain uutta


Valitsin tarkasteltavakseni vuonna 2013 valmistuneen suomen kielen gradun, jonka aihe on hyvin lähellä omaa aihettani. Elina Tuominen on käsitellyt gradussaan Vanhaa, uutta ja lainattua: katsaus saarnatekstilajin funktionaaliseen rakenteeseen (https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/41646) päiväjumalanpalveluksen saarnan rakennetta tekstilajinäkökulmasta. Myös itse tutkin saarnaa, mutta tekstilajien sekoittamisen näkökulmasta. Tuomisella saarna-aineisto on ollut kirjallisessa muodossa, kun taas itselläni se on audiovisuaalinen.

Gradujemme teoreettinen tausta on tärkeimmiltä osin sama: Vijay K. Bhatian kriittinen genreanalyysi. Tarkastelemassani gradussa tutkittiin, minkälainen funktionaalinen eli toiminnallinen rakenne päiväjumalanpalveluksen saarnassa on. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että graduntekijä analysoi aineistostaan sitä, minkälaisia tehtäviä saarnateksti eri vaiheissaan toteuttaa. Taustalla on ajatus siitä, että kielenkäyttö on tekoja ja toimintaa.

Gradussa tarkasteltiin myös, ovatko kaikki funktionaaliset jaksot välttämättömiä tai esiintyvätkö ne tietyssä järjestyksessä. Tämän vuoksi tutkimuksessa yhdistettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Tekijä on esimerkiksi laskenut, kuinka monessa saarnassa kutakin hänen tunnistamaansa toiminnallista jaksoa esiintyi. Näin tekijä pystyi muodostamaan kuvan saarnan tyypillisestä toiminnallisesta rakenteesta. 

Gradusta huomaa heti, että se on tehty huolellisesti: Niin jumalanpalvelus kontekstina kuin saarnaaminen toimintana selitetään perusteellisesti. Myös Bhatian genreanalyysi on esitetty tarkasti - ehkä osittain liiankin tarkasti. Vaikka teksti on selkeää ja ymmärrettävää, tiivistämisen varaa olisi ollut. Sen sijaan analyysiosiosta olisi selkeämmin voinut käydä ilmi, millä perusteella jaottelu tiettyihin funktionaalisiin jaksoihin tapahtui. Kieliaineksen näkyvämpi analyysi olisi siis voinut olla paikallaan.

Gradun laajuiseen työhön tutkimuskysymyksiä oli ehkä liian monta (kolme alakysymyksineen). Tämän vuoksi gradu on myös hyvin laaja (sivumäärältäänkin 120 s.). Itse en aio tehdä yhtä laajaa gradua. Mottoni on, että tiivistämisen taito kertoo ajattelun kirkkaudesta. Pyrin selkeään ja laadukkaaseen esitystapaan, mutta en aio ottaa liikaa paineita esimerkiksi tutkimustehtävän haasteellisuudesta.

Gradun laajuuteen nähden kokonaisuus on hallittu ja pysyy hyvin kasassa. Vaikka teoreettisen taustan esittäminen voisi olla tiiviimpi, se on kuitenkin erittäin laadukas. Teoreettiselta taustaltaan, tuloksiltaan ja tekstinä tutkielma on niin ansiokas sekä, että antaisin sille itse mielelläni kiitettävän arvosanan.

Ohessa Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan gradujen arviointikriteerit, joiden perusteella arviotani tein. https://www.jyu.fi/hum/aineistot/gradujen_arviointiasteikko.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti