Gradu edustaa Opettajankoulutuslaitoksen huipputasoa. Itse tekijä
on alunperin tietotekniikan puolelta opettajaksi sivuainevalintojen
puolesta päätynyt, mikä voi osaltaan selittää tutkielman
poikkeuksellisen korkeaa tasoa. Lisäksi jo esipuheessa (onko
gradulle tavanomaista?) mainitaan gradun tarkoitus toimia pohjana
väitöskirjalle.
Norrena lähtee liikkeelle kansainvälisestä ITL- tutkimuksen viitekehyksestä. ITL- tutkimus on projekti, jonka puitteissa tarkastellaan tulevaisuuden taitoja ja niiden innovatiivista opettamista. Innovatiivista siksi, että opettajan toiminta tiedon jakajana ei yksinkertaisesti riitä vastaamaan tämän ajan opetuksen tarpeisiin. Tekijä toimii itse Suomen ITL koordinaattorina ja on toinen tekijä ITL- tutkimuksen Suomen osiossa (Norrena & Kankaanranta, 2010).
Rakenne on erilainen, kuin mihin Opettajankoulutuslaitoksella ohjeistetaan. Kappaleet ovat eri järjestyksessä ja osiot integroituvat toisiinsa myös otsikkotasolla. Jo pelkkä tutkielman pituus kertoo paljon: 137 sivua, kun OKL:n suositus arviointiperusteissa on 60-90 sivua. Rakenne on kirjamaisempi kuin perusgradu. Esimerkkinä perinteistä tulososiota ei ole, vaan tulokset ovat sisällytettynä teoriataustan mukaisten teemojen alle.
Tästä gradusta kelpaisi ottaa mallia ja niin muuten otetaankin. Rakenne on väitöskirjamainen, eikä (ainakaan oman ohjaajan) suositusten mukainen, mutta teksti on erittäin sujuvaa ja hyvin jäsennettyä. Lisäksi aihe koskettaa omaa tutkimustyötä paljonkin ja siitä saa hyödyllisiä lähteitä. Teoriatausta on perusteellinen ja pohjautuu aiemmin tehtyyn ITL- tutkimukseen. Teoriasta nousee neljä koko työtä jäsentävää teemaa: 1) kasvatustieteellinen taustateoria, opettajuuden vaatimukset 2) luokkahuonetasolla, 3) koulutasolla ja 4) kansallisella tasolla. Näistä teemoista johdetaan tutkimuksen luvut ja tutkimuskysymys: “Millaisia vaatimuksia ja edellytyksiä innovatiivinen opettaminen ja oppiminen asettavat opettajalle systeemisessä koulukontekstissa: luokkahuonetasolla, koulun tasolla sekä kansallisessa kontekstissa?”
Voi jo sanoa, että oma gradu tulee olemaan huomattavasti vaatimattomampi. Taisteluparillamme on hyvä aihe, mutta edellytyksiä näin kattavalle aiheen käsittelylle ei ole olemassa. Pikemminkin gradua tehtäessä, aloittelevana tutkijana, tärkeää on keskittyä aiheeseen omasta näkökulmasta ja rajata.
OKL:n gradut ovat naurattaneet ihmisiä valtamediaa myöten ja opiskelijatkin ovat kuulleet puhetta, että joskus saattaa huonompikin työ päästä seulasta läpi. Jotkut painavat gradun pois alta, että pääsee töihin. Oma gradu liittyy kuitenkin vahvasti tulevaisuuden työhön, joten sen haluaa tehdä kunnolla. Lisäksi tutkimuksemme on vahvasti kytköksissä projektiin, joka kehittää välineitä nykypäivän haasteisiin vastaavaan opetukseen. Gradu on toki edellytys valmistumiselle, mutta on se myös kunnia-asia.
Norrena lähtee liikkeelle kansainvälisestä ITL- tutkimuksen viitekehyksestä. ITL- tutkimus on projekti, jonka puitteissa tarkastellaan tulevaisuuden taitoja ja niiden innovatiivista opettamista. Innovatiivista siksi, että opettajan toiminta tiedon jakajana ei yksinkertaisesti riitä vastaamaan tämän ajan opetuksen tarpeisiin. Tekijä toimii itse Suomen ITL koordinaattorina ja on toinen tekijä ITL- tutkimuksen Suomen osiossa (Norrena & Kankaanranta, 2010).
Rakenne on erilainen, kuin mihin Opettajankoulutuslaitoksella ohjeistetaan. Kappaleet ovat eri järjestyksessä ja osiot integroituvat toisiinsa myös otsikkotasolla. Jo pelkkä tutkielman pituus kertoo paljon: 137 sivua, kun OKL:n suositus arviointiperusteissa on 60-90 sivua. Rakenne on kirjamaisempi kuin perusgradu. Esimerkkinä perinteistä tulososiota ei ole, vaan tulokset ovat sisällytettynä teoriataustan mukaisten teemojen alle.
Tästä gradusta kelpaisi ottaa mallia ja niin muuten otetaankin. Rakenne on väitöskirjamainen, eikä (ainakaan oman ohjaajan) suositusten mukainen, mutta teksti on erittäin sujuvaa ja hyvin jäsennettyä. Lisäksi aihe koskettaa omaa tutkimustyötä paljonkin ja siitä saa hyödyllisiä lähteitä. Teoriatausta on perusteellinen ja pohjautuu aiemmin tehtyyn ITL- tutkimukseen. Teoriasta nousee neljä koko työtä jäsentävää teemaa: 1) kasvatustieteellinen taustateoria, opettajuuden vaatimukset 2) luokkahuonetasolla, 3) koulutasolla ja 4) kansallisella tasolla. Näistä teemoista johdetaan tutkimuksen luvut ja tutkimuskysymys: “Millaisia vaatimuksia ja edellytyksiä innovatiivinen opettaminen ja oppiminen asettavat opettajalle systeemisessä koulukontekstissa: luokkahuonetasolla, koulun tasolla sekä kansallisessa kontekstissa?”
Voi jo sanoa, että oma gradu tulee olemaan huomattavasti vaatimattomampi. Taisteluparillamme on hyvä aihe, mutta edellytyksiä näin kattavalle aiheen käsittelylle ei ole olemassa. Pikemminkin gradua tehtäessä, aloittelevana tutkijana, tärkeää on keskittyä aiheeseen omasta näkökulmasta ja rajata.
OKL:n gradut ovat naurattaneet ihmisiä valtamediaa myöten ja opiskelijatkin ovat kuulleet puhetta, että joskus saattaa huonompikin työ päästä seulasta läpi. Jotkut painavat gradun pois alta, että pääsee töihin. Oma gradu liittyy kuitenkin vahvasti tulevaisuuden työhön, joten sen haluaa tehdä kunnolla. Lisäksi tutkimuksemme on vahvasti kytköksissä projektiin, joka kehittää välineitä nykypäivän haasteisiin vastaavaan opetukseen. Gradu on toki edellytys valmistumiselle, mutta on se myös kunnia-asia.
Hei! Kiitos erityisesti tuosta SK:n linkistä. Enpä ollut tuota juttua aiemmin huomannutkaan!
VastaaPoista