Suunnitelmasta maisteriksi?

Aloittaessani maisteriohjelman vuonna 2012 päätin valmistua maisteriksi vuonna 2014. Vuotta on kulunut kohta kuukausi ja päätös vaikuttaa vielä olevan toteutettavissa. Koko maisteriopintojani on luonnehtinut aikaisemmille opinnoilleni vieras suunnitelmallisuus, josta olen yllätyksekseni onnistunut pitämään haluamallani tavalla kiinni, ainakin tähän asti. Onnekseni olen voinut keskittyä opintoihin täysipainoisesti, vaikka harrastukset välillä tuntuvatkin vievän suurimman osan ajasta. Seuraavat kuukaudet olen kuitenkin aikonut mennä gradun ehdoilla. Harrastukset ja muut menot kuuluvat toki kuvaan, mutta eivät enää keskellä päivää – pyrkimyksenä on istua kirjastolla gradukirjojen ja -tiedostojen äärellä kuusi tuntia päivässä mielellään viitenä päivänä viikossa. Illoille ja viikonlopuille on lupa keksiä jotain täysin opintoihin liittymätöntä ohjelmaa. 

Vuoden alussa tein alustavan suunnitelman gradun edistämiseksi ja ensimmäisellä työviikolla onnistuinkin noudattamaan suunnitelmaani melko kurinalaisesti. Loppuviikosta aivot tuntuivat kiehuvan ja toisen viikon perusteella tuntuu, että yhtäkkinen kuormitus saattoi jumittaa ne vähän pidemmäksikin aikaa. Aikaansaavuus ei ole ollut lähelläkään ensimmäistä viikkoa, mutta jotain pientä kuitenkin, joka päivä. Konkreettisena tavoitteenani oli tammikuun kolmen viikon aikana määritellä kolme käyttämääni keskeistä käsitettä. Kuun lopun lähestyessä päätin nyt joustaa aikataulussani ja yritän saada käsitteet määriteltyä ensi tapaamiseen, eli 6.2. mennessä. 

Helmikuun aikana aikomuksenani on kirjoittaa teoriaosuuteni toista, Venäjään liittyvää, osaa. Sitä olen tehnyt seminaaritöissäni jo aiemmin, joten tekstiä on olemassa jo jonkin verran. Toivon, että nyt kun hahmotan kokonaisuutta paremmin, niin osaan keskittyä olennaisuuksiin, perehdyttävää kun riittäisi loputtomiin. Helmikuun lopussa voisin luetuttaa teoriaosuutta niin varsinaisilla ohjaajillani kuin parilla kommentteja luvanneella Venäjä-tutkijalla. Minulla on kommentoijien suhteen näillä näkymin lähinnä positiivinen ongelma, sillä heitä on niin paljon, että kommentteja pitää myös pystyä suodattamaan. Mitä te muut ajattelette, voiko gradulla olla liikaa kommentoijia vai kannattaako kaikki mahdollisuudet luetuttaa tekstiä muilla käyttää hyväksi?

Maaliskuun alkuun olen alkanut kaavailla inspiraatiomatkaa Venäjälle. Se voi tehdä hyvää toimien sekä motivaattorina tekemiselle että paikallisen näkökulman mieleen palauttajana. Toisaalta se voi myös saada aikaan olon, että koko gradu on aivan turha ja merkityksetön ja vailla kosketusta todellisuuteen. Taidan kuitenkin ottaa riskin, koska jonkinlainen kevennys tiukkaan viikkoaikatauluun kesken talven tekee sen noudattamisesta ainakin ajatuksen tasolla helpompaa.

Reissusta palattuani pääsiäiseen asti aikaa on varattu varsinaiselle aineistoanalyysille ja tulosten pohdinnalle. Tilastoaineistosta kaivamani tulokset ja muutama ajatus niiden tulkinnoista ovat jo olemassa, varsinaiseen syväanalyysiin en kuitenkaan ole vielä ryhtynyt. Toisaalta teoriaosuutta varten lukemani ja kirjoittamani liittyvät vahvasti tuloksiini, joten ajatuksia analyysiin tulee nytkin lukiessa tai kirjoittaessa.  Minulla on näillä näkymin ainakin kaksi tutkimuskysymystä, joten toisen käsittelylle voisi varata maaliskuussa ja toiselle huhtikuussa kolme viikkoa. Jossain vaiheessa huhtikuuta voisin mennä myös Konnevedelle, jos siltä tuntuu. Pääsiäisen jälkeen tai ainakin viimeistään toukokuun alussa olisi taas aika pyytää kommentteja ohjaajilta. Toukokuussa olisi sitten pari viikkoa aikaa viimeistellä gradu palautuskuntoon 19.5. mennessä.

Huhhuh, kylläpä kaiken saa kuulostamaan helpolta! Toisaalta ei kai sitä niin kovin hankalaksi kannata tehdäkään. Gradun valmiiksi saaminen vaatii paljon työtä, mutta koska minun on ollut mahdollista varata sille aikaa, niin kyse ei ole enää muusta kuin siitä, että tekisin. Niin kauan kuin tekemättömyys ahdistaa enemmän kuin tekeminen, suunnitelmallani on edellytykset toteutua. Tekemään siis! (Kunhan ensin olen tarkastanut juna- ja bussiaikataulut Pietariin ja pari muuta juttua…)