Ajatus gradun mittaisen tieteellisen tekstin tuottamisesta
aiheuttaa ahdistusta, lievää pahoinvointia ja pelonsekaisia tunteita. Kokemukseni
tieteellisen tekstin tuottamisesta eivät ole kovin lämpimiä. Olen aikoinaan,
kohta 10 vuotta sitten, tehnyt ammattikorkeassa lopputyön, joka jossain määrin
laskettanee tieteelliseksi tekstiksi. Sen osalta en suuremmin traumatisoitunut
tai ehkä aika on vain tehnyt tehtävänsä.
Reilu vuosi sitten suoritin graduseminaarin, johon kuului
minigradun kirjoittaminen. Minigradu on oman gradun aihepiiriä sivuava,
itsenäinen, noin kandin laajuinen kirjallisuuskatsaus. Siihen liittyvät
negatiiviset tuskan tuntemukset ovat edelleen hyvin muistissa.
Näiden töiden lisäksi tieteellisen tekstin tuottamisen
kokemus on lähellä nollaa, laitoksellani kirjoitellaan kyllä vaikka minkä
näköisiä raportteja ja kurssitöitä, mutta tieteellistä kirjoittamista ei juuri
vaadita.
Näistä seikoista huolimatta olen innolla ja avoimin mielin
lähdössä mukaan kurssille. Suurin tuska on aloittaminen ja ajatus, että tekstin
pitäisi olla heti hyvää. Toivon, että kurssi madaltaa kirjoittamaan ryhtymisen
aitaa.
Näillä fiiliksillä huomiseen!
- Miia -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti