tehokkainta kuitenkin vauva kainalossa

tehokkainta kuitenkin vauva kainalossa On se kummaa miten tehokkaita on minuutit, kun niitä on vain erittäin niukka rajoitettu määrä käytössä. Tein gradusuunnitelman lapsen päiväunien aikana. Aikaa ei ollut hukattavaksi. Oli keskityttävä vain olennaiseen . Poimin kirjoista matkalle osuvat mielestäni tärkeät pointit ja kirjasin ne ylös koneelle samantien. Sitten vaan liimaa leikkaa systeemillä ne jonkinlaiseen järjestykseen ja esitelmää pitämään. Yllätyksekseni sain huomata, että suunnitelma oli kuulemma erittäin onnistunut ja toimeksiantajakin kehui vuolaasti kokonaisuutta. Olin vähän hämilläni, koska omasta mielestä en kerinnyt tutkimusmetodologiaa sen kummemmin lukemaan saati sitten sisäistämään. Nyt on kulunut kokonainen kuukausi, jonka aikana lapseni on hoidossa ja minulla on aikaa jatkaa varsinaista graduani. Nyt kun koko tiedon valtakunta levittäytyy laajana eteeni rämmin mahdollisuuksien upottavassa suossa. On liian paljon asioita, joihin tarttua ja perehtyä. On liian paljon aikaa perehtyä. Mutta, enpä ole juuri päässyt vauhtiin. Tuntuu, että innostuneena hyvästä palautteesta päätin valita jumbojetin alleni. Kiitorata häämöttää edessä, mutta kone on liian raskas nopeaan nousuun. Koneeseen on lastattu tietojohtamisen monitieteellinen maailma, menetelmätriangulaatio peräsimessä ja ohjaamossa intohimoni saattaa kaikki tuleva aineisto hienosti abduktiivisella analyysilla ja päättelyllä määränpäähän. Tämä kurssi lienee kaltaiselleni erittäin tärkeä, jotta gradusta tulee gradu eikä kaadu mahdottomuuteensa aikataulun puitteissa. Askarruttava kysymys kuuluukin, olisinko siis pitemmällä, jos lapseni olisi kotona ja aikaa edelleen niukasti. Hyvin mahdollisesti!