torstai 24. huhtikuuta 2014

Keltanokan ajatuksia

Hei kaikki!

Taidan painia vähän eri sarjassa kuin useimmat muut tällä kurssilla - olen varsinainen keltanokka koko graduprojektin kanssa. Vaikka opintovuosia yliopistossa on takanapäin jo reilu kymmenkunta ja pääainettakin on tänä aikana vaihdettu lukuisia kertoja, vasta nyt olen ensimmäistä kertaa gradukysymysten äärellä. Olen innoissani! Haluaisin niin kovin päästä jo kirjoittamaan, mutta gradun teko on tyssännyt ennen kuin ehti alkaakaan: sopivaa aihetta ei ole. Aihetta on yritetty enemmän ja vähemmän aktiivisesti etsiä jo vuoden päivät, mutta kaikki hyvät ehdotukset tuntuvat kaatuvan aina johonkin. Olen turhautunut, nyt olisi jo aika päästä gradun kimppuun.

Lukijana tykkään tieteellisistä artikkeleista. Artikkelit edustavat itselleni tehokkuutta ja luotettavuutta, sitä, että kirjoittaja näkee vaivaa kunnioittaakseen lukijaa, jotta tämä löytää kaipaamansa tiedon helposti ja nopeasti. Toisaalta tykkään myös kirjoittamisesta, ja tieteellinen kirjoittaminen kuulostaa mielenkiintoiselta, opettelun arvoiselta tyyliltä. Olen luottavaisella mielellä gradun kirjoittamisen suhteen, näen sen kiehtovana harjoituksena myös kirjoittamisen kannalta.

Omasta mielestäni tieteellinen kirjoittaminen on tehty kirjoittajalle mahdollisimman simppeliksi, mikä on luullakseni erinomainen asia monenkin tieteenharjoittajan mielestä. Kun esimerkiksi artikkelin rakenne ja muoto on tiukasti säädelty eikä kielenkään kanssa voi turhia kikkailla, kirjoittajan vastuulle jäävät vapausasteet tekstin luomisessa vähenevät, ja hän voi keskittyä olennaiseen - tiedon selkeään välittämiseen. Toisaalta kirjoittaminen ei välttämättä ole yksinkertaista sittenkään, vaikka kyse olisi oman tutkimuksen raportoinnista. Kirjoittaminen vaatii paljon työtä ja toisen osapuolen huomioimista, jotta oma viesti välittyy lukijalle sellaisena, kuin se alunperin oli tarkoitettukin.

Minua ihmetyttää, ettei opiskeluissa ole tarvinnut tenttivastauksien lisäksi juuri muunlaisia tekstejä kirjoitella. n:n opiskeluvuoteni aikana kandintyön lisäksi kursseilla on kirjoitettu vain lyhyehkö essee ja pari tiivistelmää artikkeleista, eli liiemmälti harjoitusta tieteelliseen kirjoittamiseen ei ole aiempien opintojen myötä kertynyt. Omalla alallani, jolla ilmiöitä mallinnetaan pitkälti matematiikan ja tilastotieteen keinoin, kirjoittamisen harjoittelu olisi mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Vaikka käytetyt yhtälöt ja kuviot saattavat näyttää monimutkaisilta, ne ovat alaa tunteville tarkka, kompakti ja mielekäs tapa välittää informaatiota. Työelämässä samoista ilmiöistä pitäisi kuitenkin pystyä keskustelemaan vakuuttavasti muidenkin kuin oman alan ihmisten kanssa, joten sujuva viestintätaito olisi eduksi.

Odotan innolla, että pääsen gradua kirjoittamaan. Sormet syyhyää jo, enää tarvitaan vain aihe.

- Salla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti