Ydinkäsitteenä lihavuus

Sorry, boys!

I'm soooo changeable!

It is a weakness with me,

but to be fair to myself,

it is my only weakness.

- Jim Moriarty

(BBC Sherlock, The Great Game)

I feel you, Mr Moriarty…

Olen etsinyt yli vuoden aihetta gradulleni eri aihepiirejä koluten, mutta aihetta, joka olisi graduksi sopiva, itseäni kiinnostava ja vieläpä toteuttamiskelpoinen, ei tuntunut mistään löytyvän. Erilaisia aiheideoita on tänä aikana ehdoteltu, selvitelty ja hylätty yli kymmenkunta, joten oli vilpitön yllätys viimein muutama päivä sitten löytää suunta gradulleni lähempää kuin uskoinkaan, vieläpä aiemmin hylkäämältäni aihepiiriltä. Vaikka varsinaista tutkimusongelmaa ei ole vielä lukkoon lyöty, työn päämäärä on selvillä: tulen tutkimaan gradussani tulojen ja lihavuuden, alkoholin käytön ja tupakoinnin välisiä suhteita suomalaisella aineistolla. 

Graduni ydinkäsitteisiin kuuluu luonnollisesti muun muassa lihavuuden määrittely. Lääkärikirja Duodecimin (2013) määritelmän mukaan lihavuudella tarkoitetaan kehon normaalia suurempaa rasvakudoksen määrää. Ylimääräinen rasva kertyy pääosin ihon alle, mutta myös esimerkiksi vatsaonteloon ja sisäelimiin. Lihavuuden arvioinnissa yleisesti käytetty mittari on painoindeksi (BMI, kg/m2), joka lasketaan jakamalla paino (kg) pituuden (m) neliöllä. Työikäisten aikuisten henkilöiden painoindeksiluokat voidaan määritellä seuraavasti (Käypä hoito -suositus, 2013):

Painoindeksi Painon määritys

18,5-24,9 normaali paino
25,0-29,9 liikapaino (ylipaino)
30,0-34,9 lihavuus
35,0-39,9 vaikea lihavuus
40 tai yli sairaalloinen lihavuus

Painoindeksi ei ole kuitenkaan täydellinen mittari lihavuuden tarkasteluun, sillä se ei erota esimerkiksi turvotuksen tai epätavallisen suuren lihasmassan aiheuttamaa liikapainoa kehon rasvakudoksen määrän lisääntymisestä. Siksi painoindeksin kanssa usein käytetään vyötärön ympärysmittaa, jonka perusteella voidaan arvioida terveydelle haitallisen vyötärölihavuuden määrää. Merkittävän vyötärölihavuuden alarajana miehillä pidetään vyötärön ympärystä 100 cm ja naisilla 90 cm. (Käypä hoito-suositus, 2013). 

Lihavuus vaikuttaa terveyttä heikentävästi pahentamalla tai aiheuttamalla monia sairauksia, kasvattamalla kuolleisuusriskiä, heikentämällä elämänlaatua ja fyysistä toimintakykyä sekä aiheuttamalla mahdollisesti psykososiaalisia ongelmia esimerkiksi opiskeluaikana ja työelämässä (THL, Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2015). Työmarkkinoilla työntekijän lihavuus vaikuttaa palkkatasoa laskevasti (Baum & Ford, 2004) sekä naisten työttömyysriskiä lisäävästi (Härkönen, Räsänen & Näsi, 2011), ja jo työnhakutilanteessa lihavuudesta on haittaa työn saamisen kannalta (Rooth, 2009). Tutkimukset antavat selviä viitteitä siitä, että naiset kärsivät lihavuudesta työelämässä paljon enemmän kuin miehet (Baum & Ford, 2004; Härkönen, Räsänen & Näsi, 2011; Sarlio-Lähteenkorva & Lahelma, 1999). 

Lähteet

Baum, C. L., & Ford, W. F. (2004). The wage effects of obesity: a longitudinal study. Health Economics, 13(9), 885-899.

Härkönen, J., Räsänen, P. & Näsi, M. 2011. Obesity, Unemployment and Earnings. Nordic Journal of Working Life Studies. 1(2):23-38.

Käypä hoito -suositus. (2013). Lihavuus (aikuiset). Viitattu 16.5.2014. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi24010 

Lääkärikirja Duodecim. (2013). Lihavuus. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_artikkeli=dlk00042&p_haku= Viitattu 16.5.2014.

Rooth, D.-O. (2009). Obesity, attractiveness and differential treatment in hiring - a field experiment. The Journal of Human Resources, 44 (3), 710-735.

Sarlio-Lähteenkorva, S., & Lahelma, E. (1999). The association of body mass index with social and economic disadvantage in women and men. International journal of epidemiology, 28(3), 445-449.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2015. Viitattu 16.5.2014. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/ohjelmat/kansallinen_lihavuusohjelma_2012_2015/luvut/heikentaa_terveytta