perjantai 9. toukokuuta 2014

Tieteellisestä kirjoittamisesta

Tekstin tuottaminen on ollut minulle vaikeaa jo ala-asteelta lähtien. Kiinnostus on säilynyt niin kauan, kunnes on tullut vastaan jokin pakollinen (inhottava) tarinan kerronta tai essee. Kielioppi, oikeinkirjoitus ja kielten opiskelu on kiinnostaneet enemmän, kun mielikuvitusta puuttuu.

Käyttäjäystävällisen tietojenkäsittelyn suuntautumisvaihtoehdon myötä törmäsin kuitenkin yhteen kirjoittamisjuttuun, jossa huomasin olevani ihan hyvä. Olen tehnyt työkseni nyt viitisen vuotta käyttöohjeita, asennusohjeita ja erilaisia tuotekuvauksia. Olenkin yrittänyt lähestyä gradua vain yhtenä kuvauksista, mutta mitä enemmän aiheeseen syvennyn, kirjoitustavat tuntuvat olevan eri maailmoista. Ohjeiden mahdollisimman tiivistetystä "1. Tee sitä. 2. Tee tätä." -tyylistä on täytynyt nimenomaan karsia pois kaikki pohtiminen ja analysointi.

Koska teen gradua töihin, se täytyy tehdä englanniksi. Kieli sinällään sujuu, mutta termit oli heti alkuunsa hukassa. Työn puolesta päästä löytyy sanastoa kärkipihdeistä mittamuuntajakertoimeen, mutta gradu oli aloitettava etsimällä sanakirjasta tutkimussuunnitelma. Jatkuva tarkistaminen alkoikin pian tuntumaan aikamoiselta rämpimiseltä. Tuntuu, että työ pitää kirjoittaa kahteen kertaan, kun ensin hahmottelen suomeksi mitä haluan sanoa, jonka jälkeen käännän tekstin englanniksi. Ehkä fiksuinta olisikin nyt kirjallisuuskatsauksen puitteissa tutustua sekä suomen- että englanninkielisiin graduihin ja vertailla tyylejä ja sanastoa...

Nyt olisi siis valmiina muut opinnot, on aihe joka kiinnostaa ja gradun teosta vielä maksetaan palkkaa. Että kun tarjottimella ojennetaan, niin niskasta kiinni ja härkää sarvista ja.. nyt tää ois pakko saada tehtyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti