Tieteellisen kirjoittamisen kokemukset

Tällä hetkellä tieteellinen kirjoittaminen tuntuu melkein kirosanalta. Kirjoittamiseen liittyy paljon sellaisia asioita, jotka koen haastavina. Erityisesti murehdin oman ääneni säilyttämisestä. En aina tiedä miten paljon omaa näkemystäni voin tuoda tekstiin sen tieteellisyyden kärsimättä. Toisaalta vastustan myös (humanisti kun olen) ylitieteellistä jargoniaa. Oma graduni tulee koostumaan todennäköisesti kolmesta osasta: teoreettisesta osasta, analyysista ja menetelmäoppaasta lavastettavaan valokuvamenetelmään.

Asioiden aloittaminen tuntuu vaikealta, koska itseään on niin helppo huijata. On helppoa sanoa, etten osaa tarpeeksi hyvin tai oma motivaationi ei ole tarpeeksi korkealla. Sen takia fiilis gradua kohtaan on usein suhteellisen apaattinen...