Päätösanalyysi

Ympäristövaikutusten arviointia tehtäessä joudutaan usein tilanteeseen, jossa arvioitavana on hyvin erilaisia vaihtoehtoja. Parhaimman vaihtoehdon valinta ei ole yksinkertaista, sillä se riippuu useimmiten katsojan näkökulmasta ja omasta arvomaailmasta.

Vaihtoehtojen vertailuun on havaittu sopivan päätösanalyysin, joka on joukko menetelmiä ja lähestymistapoja, joita voidaan soveltaa laajojen ja monimutkaisten asioiden jäsentelyssä. Niiden avulla voidaan arvioida keskenään esimerkiksi taloudellisia, sosiaalisia ja ekologia vaikutuksia yhdessä.

Tavoitteena päätösanalyysissä on luoda harkittuun ratkaisuun johtava prosessi. Vaikutukset ovat usein keskenään hyvin erilaisia, eikä niistä automaattisesti saada vertailukelpoista aineistoa. Näin ollen menetelmiä käyttämällä monimutkainen ongelma voidaan paloitella ja analysoida ottaen huomioon kaikki olennaiset päätöksestä aiheutuvat vaikutukset. Päätösanalyysissä käytetään monikriteerimenetelmiä (MCDA), kuten arvopuuanalyysiä, joilla voidaan siis yhdistää kvantitatiivista ja kvalitatiivista tietoa päätöksenteossa.

Arvopuuanalyysissä paras vaihtoehto määräytyy vaihtoehtojen kriteerikohtaisten vaikutusten summana. Se sisältää kolme vaihetta: ongelman jäsentelyn, mittausarvojen luonnin vaihtoehdoille kunkin muuttujan suhteen ja vaihtoehtojen hyvyyspainojen laskennan sekä analysoinnin.

Tuloksena saadaan vaihtoehtojen paremmuusjärjestys, jota voidaan käyttää hyväksi päätöksentekotilanteessa.

Lähteinä ydinkäsitteen selvittämisessä on käytetty seuraavia tekstejä:
Mika Marttunen (27.10.1998): Päijänteen - Kymijoen säännöstelyn kehittämisselvitys - tausta-aineistoa päätösanalyyttisiä haastatteluja varten. SYKE.
Olli-Matti Verta (4.9.2006): Päätösanalyysi vuorovaikutteisen suunnittelun tukena. Tapaustarkastelussa Koitereen säännöstelyn monitavoitteinen kehittäminen. Teknillinen korkeakoulu, Rakennus - ja ympäristötekniikan osasto.

-Marjaana
..